torstai 29. maaliskuuta 2018

1. Kouluviikko

Niin ne asiat vain lähtee rullaamaan kun on niiden aika. 

Vielä viime viikolla olin uravalmennuksessa ja nyt olenkin ollut tämän viikon koulussa.
Uravalmennuksessa sain paljon kannustusta edistää noita kakkuhommiani jotenkin. Minulla ei kuitenkaan ole koulutusta alalle eikä edes hygieniapassia.  

Kuin sattumalta, uravalmentajani huomasin ilmoituksen Hyrialla alkavasta kahvilatyöntekijän koulutuksesta, johon sisältyisi myös mm. hygieniapassi. Tämähän voisi olla juuri sopiva koulutus minulle!
Samana päivänä kun kuulin koulutuksesta, laitoin hakemuksen sisään, sillä hakuaika loppuisi pian, ei ollut aikaa jäädä miettimään asiaa sen enempää. 
Olin jo päättänyt, että mihinkään kouluun en ainakaan mene. Tämä koulutus vaikutti kuitenkin niin kutsuvalta ja sopivan lyhyeltä, että se sai minut pyörtämään päätökseni.
Vielä päivää aikasemmin minulla oli aivan toisenlaiset suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen, mutta tämä vaikutti tilaisuudelta jota minun ei kannattaisi jättää väliin. Jännityksellä jäin odottelemaan, pääsenkö kouluun. Minut haastateltiin puhelimitse ja pian sen jälkeen sain tiedon, pääsin koulutukseen!
Olin niin innoissani!

Viikonlopun ehdin hieman sopeutua ajatukseen, että minusta tulisikin nyt opiskelija.
Maanantaina menin innoissani koululle. Huomasin heti, että ryhmämme on aivan ihana! Näiden ihmisten kanssa on varmasti mielekästä opiskella yhdessä. 

Kurssin sisältö sen sijaan oli minulle melkoinen mysteeri.
Hain kouluun ihan viimetipassa, enkä saanut, yrityksistä huolimatta, mitään lisätietoa kurssin sisällöstä. Sisältö kävi ilmi vasta koulussa ja se olikin melkoinen shokki!
Tajusin, että opintoihin kuuluu myös mm. kieliä. Kävi myös ilmi, että varsinaista opetusta on vain neljä viikkoa ja loput ajasta ollaan työssäoppimassa. Meinasi iskeä paniikki, apua mistä saan sellaisen työssäoppimispaikan, joka sopisi tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni!
Nämä kaikki olisin varmasti vielä sulatellut suht helposti, mutta kun kävi ilmi, että kurssilla edellytetään että opiskelija kustantaa itse mm. työkengät, alkoi minua jopa suututtaa. Näistä asioista olisin ehdottomasti halunnut tietää etukäteen. Työttömällä yh-äidillä ei ole noin vain varaa ostella kalliita työkenkiä, etenkään jos niiden käyttö jäisi vain siihen muutamaan viikkoon. En osannut arvata että tällaisella lyhyellä, parin kuukauden, kurssilla tulisi tällaisia menoja. Harmitti.

Tiistaina mieli kuitenkin kohosi huomattavasti. Olin ehtinyt hieman sulatella kaikkea uutta, eikä olo ollut enää niin hölmistynyt. Asiat alkoivat jäsentyä päässäni, kyllä tästä selvitään. Olen luonteeltani sellainen, joka haluaa olla perillä tapahtuvista asioista. Maanantainen kiukkuni ja turhautumiseni taisi olla suurelta osin jonkinlaista muutosvastarintaa. Tuli niin paljon kaikkea uutta, johon pitäisi sopeutua, pää ei meinnannut pysyä perässä.

Opiskelut aloitettiin tutustumalla muihin ja käymällä kurssin sisältöä läpi. Oli kiva tutustua hieman muihin kurssilaisiin.
Yhtenä päivänä meillä oli atk-päivä. Itse en niin noista koneella kököttämispäivistä välitä. Mutta täytyy sanoa, että taas tuli opittua uusia asioita, ei siis turha päivä laisinkaan.
Asiakaspalveluun liittyviä asioita ollaan käsitelty paljon, se onkin hyvä, sillä juurikin asiakaspalvelua kahvilatyöntekijän työ on.

Eilen kävin kyselemässä työssäoppimispaikkaa, TOP-jaksolle. Toivoin löytäväni paikan mahdollisimman pian, jotta sitä asiaa ei tarvitsisi murehtia ja voisin keskittyä täysillä opiskeluun. 
Heti ensimmäisestä ei tärpännyt, heillä oli jo harjoittelija. Kävin kyselemässä parissa muussakin paikassa ja sitten paikka löytyikin! Olen niin innoissani, minulla on tunne että se on juuri sopiva paikka minulle. Tiedättekö sen tunteen kun menette johonkin ja huomaatte, että täällä minun vahvuuteni pääsisivät näkyviin, täällä minä viihtyisin. Sellainen tunne minulle tuli tästä kahvilasta. Ihanaa, enää ei tarvitse murehtia TOP-paikan suhteen!

Mieltäni vaivannut työkenkäasiakin selvisi. TOP-paikka ei vaadi mitään erikoiskenkiä, saan mennä juuri niillä kengillä jotka ovat minulle hyvät, suuri helpotus! Asioilla on tapana järjestyä, niin näyttää käyneen nytkin.
Nyt kun olen selvinnyt alkuviikon järkytyksestä ja moni muukin asia on ratkennut parhainpäin, opiskelumotivaationi on korkealla. Innoissani kipitän aamuisin kouluun. 
Meidän pikkuneiti 4v tokaisi eräänä päivä, kun kävelimme päiväkodilta kotiin "minä tykkään tästä elämästä!". Minä voin sanoa ihan samaa, tykkään tästä elämästä. On mielenkiintoista nähdä mihin tämä johtaa, mitä kaikkea uutta opin ja mitä kaikkea tulee tapahtumaan.






Nyt kuitenkin ansaitulle pääsiäislomalle! 
Ihanaa lomaa jokaiselle!

4 kommenttia:

  1. Olisin varmasti reagoinut alkuun samalla tavalla kuin sinä. Tykkään, että asiat on heti selvät ja olen täysin kärryillä kaikesta. Onneksi asioilla on tapana järjestyä.♥ Ihanaa pääsiäislomaa teidän perheelle.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä, vaikka tiedostaa että nyt tulee paljon uutta tietoa, niin silti se yllättää. On ihmismieli vaan jännä. Nyt on onneksi hyvä, on tunne että olen taas kärryillä. 😊
      Oikein ihanaa ja aurinkoista pääsiäistä teidän perheelle! ❤

      Poista
  2. Kovasti tsemppiä opintoihin! Ala kuulostaa kyllä niin siulle sopivalta. Ihanaa ja opettavaista kevättä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤
      Nyt ainakin vaikuttaa ihan minun alaltani. Todella nopeasti tämä päätös ryhtyä opiskelijaksi tuli, mutta joskus pitää tehdä nopeita ratkaisuja. ☺

      Poista