maanantai 29. tammikuuta 2018

Kolmekymppisten viettoa

Jossain vaiheessa mietin, että voisin haluta pitää 30v juhlat. Juhliin kutsuisin lähimmät ystävät ja sukulaiset, vuokraisin jonkun kivan paikan juhlia varten ja leipoisin sinne kakkubuffetin.
Tämä jäi vain ajatuksen tasolle, usemmastakin syystä.

Mutta ei huolta, pääsin silti juhlistamaan pyöreitäni, juuri minulle sopivalla tavalla. Mikään kreisibailaaminen tms ei tule minun kohdallani kysymykseenkään, en vain nauti sellaisesta.

Pidin pienet kakkukahvit lähimmille sukulaisilleni. Oli kiva päästä leipomaan kakkua, jonka minä sain päättää kokonaan ihan itse. Minä sain päättää minkä makuinen ja näköinen siitä tuli.
Päädyin tekemään kakun, jossa oli vadelmamousse ja mustaherukkamousse. Vadelmamoussessa käytin mm. Valio violan vadelmatuorejuustoa ja Dronningholmin vadelmatäyttistä, täyttistä levitin myös sellaisenaan ohuenkerroksen alimman pohjan päälle. Herukkamoussessa oli mm. Valio violan herukkatuorejuustoa ja mustaherukoista itse keittämääni hilloketta. Hilloketta tuli moussen lisäksi sellaisenaankin keskimmäisen pohjan päälle. Tuo herukkamousse oli kyllä minun makuuni, makea mutta myös samalla hieman kirpsakka ja raikas.
Kakun kuorrutin vaaleanpunaiseksi värjätyllä valkosuklaakreemillä. Kakun päälle tuli vielä suklaavaluma (jonka sain onnistumaan ensimmäistä kertaa) ja tekemäni vaaleanpunaisen sokerimassakukat. Sokerimassakukkia oli ikääni sopivasti 3kpl, ne kuvasivat elämiäni vuosikymmeniä.







Makeaksi tarjottavaksi oli myös tekemiäni macaronseja, vaniljaisella suklaamoussella.
Suolaiseksi tein savuporo-rieskarullia. Rulliin laitoin ruohosipulituorejuusto, smetanaa, savupororouhetta, punasipulia ja jäävuorisalaattia.
Kahvittelut sujuivat rauhallisesti, sain ihania ja hyödyllisiä lahjoja; kukkia, lahjakortin paikalliseen käsityöliikkeeseen, hartioiden hieromalaitteen (joka oikeasti auttaa kun niskat on virkkaamisesta jumissa) ja kulmien- &ripsienvärjäyksen.
Kiitos kaikille jotka tulitte paikalle! ❤








Synttäreideni aikaan tuli puheeksi äitini kanssa, että kun synnyin olin sen vuoden ensimmäinen Riihimäellä syntynyt vauva. Minusta ja äidistäni oli otettu kuva paikalliseen lehteen. Harmillisesti lehtileike, jossa kuvamme oli, oli hukkunut muuton yhteydessä. En siis ollut itse ikinä nähnyt kuvaa. Se oli ihan ensimmäinen kuva minusta.
Yksi Tepon siskoista laittoi minulle viestiä, että joku oli tunnistanut minut ja äitini jostain vanhasta kuvasta. Kuva oli julkaistu uudestaan lehdessä ja siinä oli kuvatekstinä kysytty jos joku sattuisi tunnistamaan kuvan vauvan ja äidin. Kummitätini oli meidät tunnistanut. Meille ei tuota lehteä tule, mutta laitoin lehden toimitukseen viestiä ja sitä kautta sain kuvan itselleni. Oli kiva nähdä kuva ja antaa se myös vanhemmilleni. Kuva ei ole kovinkaan tarkka, mutta tunnearvoa sillä on.






Kakkukahvitteluiden lisäksi pääsin myös ihannalle päiväretkelle, jonka siskoni Jaana ja Nea järjestivät minulle viime lauantaina. Retken sisältö oli minulle yllätys.
Senni pääsi mummulaan yökylään ja minä lähdin Nean ja Jaanan matkaan.
Ajoimme Hyvinkäälle, jossa siskoni sanoivat että aletaan olla perillä. Katselin ympärilleni ja luin mainoskylteistä; Masku, Musti ja Mirri...ja Teboil. Kysyin että toitteko te mut Teboilille?! 
Siskot nauraa käkättivät ja hetken itseään koottuaan Nea kertoi lukeneensa lehdestä, että Teboil täyttää 100v ja tarjolla on kakkukahvit. He olivat ajatelleet että tuovat minut Teboilille kakkukahveille, Teboil 100, Ninni 30. Ajattelin että no mikäs siinä, en ole koskaan ollut Teboililla kakkukahveilla. Jaana sanoi nauraen, että toivottavasti odotukseni eivät olleet kovin suuret. No eivät olleet, jos totta puhutaan niin en ollut ehtinyt edes pahemmin miettiä mitä tulee tapahtumaan. Mutta en minä kyllä tällaista ollut osannut odottaa. Sanoin että laita parkkikiekko paikoilleen, niin mennään sinne kakkukahveille. Siinä vaiheessa siskot vasta repesivätkin nauraa käkättämään. Nea sai naurultaan sanotuksi, "no ei kai me sua mihinkään Teboilille tuoda!". Olin ihan että häh, te huijasitte mua, mihin me sitten mennään! :D

Sain pienen paketin, joka sisälti vihjeen. Paketissa oli vaaleanpunainen ruusu. Silloin arvasin, mennäänkö me johonkin kasvitieteelliseen puutarhaan! Sellaisesta olin meinaan haaveillut! 






Siskot eivät suostuneet vielä kertomaan, vaan jatkoimme matkaa. He olivat tehneet ajomatkaa varten herkkukorin, jossa oli mm. juotavaa, erilaisia suolakeksejä, viinirypäleitä, vesimelonia ja suklaakeksejä. Sain herkutella matkan ajan ja pohtia, että mihinkäs sitä ollaan matkalla. Saavuimme Helsinkiin, matka oli jännittävä sillä kukaan meistä ei ollut tottunut ajamaan siellä, mutta hienosti Nea sai meidät ehjänä perille! Perillä näin melattisen kaaren, jossa luki Kasvitieteellinen puutarha. Jes, veikkaukseni/ toiveeni osui oikeaan. 

Puutarha oli kaunis, ihanan runsas ja vehreä. Miten paljon kauniita kasveja. Tunnelma puutarhalla oli ihanan rauhallinen. Juuri tällainen sopii minulle, Jaana ja Nea osasivat valita juuri minun näköiseni kohteen, he tuntevat minut hyvin. Aika meni hujauksessa. Kesällä olisi kiva päästä sinne uudestaankin, silloin katseltavaa olisi vielä enemmän kun ulkona olevat kasvitkin olisivat kauneimmillaan.












Kasvitieteellisen puutarhan jälkeen lähdimme ajamaan kotia kohti. Pysähdyimme kuitenkin vielä Hyvinkäällä ja menimme syömään Obelixiin. Oli niin ihana syödä rauhassa ja ruokakin oli todella hyvää! Tajusimme, ettemme ole ennen käyneet yhdessä syömässä missään! Pitäisi kyllä käydä sisarusten kesken syömässä, saisi jutella rauhassa ilman lasten keskeytyksiä. Yhteiset ravintolakäynnit olisivat mukavaa yhteistä aikaa.







Palasin kotiin hyvillä mielin, minulla oli ollut ihana päivä! 
Kiitos! ❤ 

4 kommenttia:

  1. Niin herkullisen näköinen ja kuuloinen kakku. :) Ja kuinka ihana sattuma, että tuo kuva julkaistiin uudestaan ja on nyt lopulta sinulla.♥ Ja ihanan yllärin siskosi olivat sinulle järkänneet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku oli kyllä hyvää, vaikka itse sanonkin. 😄
      Kävi kyllä hyvä tuuri, että sain kuvan itselleni viimeinkin.
      Siskot tuntevat minut hyvin, sain juuri minunlaiseni yllätyksen. ❤

      Poista
  2. Ihana reissu teillä! Repesin huolella satavuotiaalle Teboilille ja kakkukahveille. :D

    Ja upean kakun olet tehnyt kunniaksesi, todella kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli. 😊
      Heh, arvaa vaan kuinka siskot käkättivät kippurassa kun saivat huijattua minua. Lopulta nauroimme kaikki. 😄

      Kiitos, kakusta tuli kyllä sellainen kun ajattelin. 😊

      Poista