keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Sairastupaterveiset

Nyt on tämän vuoden ensimmäinen flunssa iskenyt meidän Senniin. Sama tauti taitaa olla kyseessä, joka vaivasi ennen jouluakin. Nyt on ollut pienellä 40asteen kuume ja kova yskä, joka valvottaa öisin ja kurkkukipua. Kuumetta on jatkunut nyt reilu neljä päivää, joten veimme tyttösen lääkäriin, jotta voisimme olla varmoja ettei esim. korvissa olisi tulehdusta.

Olemme löytäneet aivan ihanan lastenlääkärin, enkä kovin mielelläni tyttöä muiden vastaanotolle vie. Tämä ihana lastenlääkäri vain vaihtoi työpaikkaansa vuoden alussa eli hän ei enää työskentele meidän kotikaupungissamme. Onneksi hän ei mennyt kovinkaan kauas, vain reilu 20min ajomatkan päähän naapurikaupunkiin ja sieltä hänet tavoittaa paremmin kuin mitä täällä työskennellessään.

En epäröinyt hetkeäkään, kun huomasin että tarvitsee lähteä lääkäriin, että kenen vastaanotolle menemme. Hurautimme autolla siis tämän tutun lääkärin luokse, uusin tiloihin. Senni odotti innolla lääkärin tapaamista. Lääkärillä on sama nimi kuin eräällä nyt pinnalla olevan prinsessahahmolla, tästä syystä lääkäri on Sennistä prinsessa. Onhan se nyt hienoa käydä prinsessalääkärin luona, joka on vielä niin mukavakin! :D






Toivottavasti tämä sairastelu loppuisi pian. Harmittaa olla näin pian poissa töistä, toki minkäs tälle voi. Koen että paikkani on lapseni luona kun hän on kipeänä, mutta kyllä minulla on silti huono omatunto siitä, etten ole nyt töissä.
Tosin ei minulla nyt olisi kauheasti voimia ollakaan töissä kun yöt on menny valvoessa. Tuo yskä on kyllä niin kurja kun se valvottaa ja sitten kun on hiljaista, mietin että hengittäähän toinen.


Päivisin Senni on pötkötellyt sohvalla, hän on saanut katsoa lastenohjelmia ja pelata tabletilla ja minun kanssani lautapelejä, jaksamisensa mukaan. Uusia hamahelmiäkin on tyttö testaillut.

Minä puolestani olen neulonut! Päiväkodilla on menossa hauska tempaus, jonka tavoitteena on tehdä liian pitkä kaulahuivi. 
He olivat lukeneet sadun, jossa hiiri tekee liian pitkän kaulahuivin. Hiiri kompuroi huiviin ja jopa eksyy siihen. Lopulta hän huomaa, että huivista saa lämpimän pesän.
Lapset olivat sadun innoittamana alkaneet pohtia, mitä jos heilläkin olisi liian pitkä kaulahuivi. Erilaisia ideoita huivin käyttöön oli tullut runsaasti.
Hoitotädit innostuivat ideasta ja päättivät toteuttaa lasten toiveen liian pitkästä kaulahuivista. Nyt meidän, lasten vanhempien, apua tarvitaan jotta tämä toteutuisi. Jokainen halukas saa neuloa huivia sen verran kuin mieli tekee. Minä olin heti innolla mukana ja neuloinkin pätkän huivia, saamillani (valkoisella ja vaaleanpunaisella) langoilla. Langat päiväkoti oli saanut lahjoituksena.






Minusta on ihanaa, että päiväkodin henkilökunta lähtee lasten ideoihin mukaan ja toteuttaa niitä. Näin lapset oppivat, että heidän toiveillaan ja sanoillaan on oikeastikin jokin merkitys, heitä kuunnellaan ja he voivat vaikuttaa asioihin. :)



6 kommenttia:

  1. Voi, pikaisia paranemisia sinne.♥
    Ja ihan huippu tuo liian pitkä kaulahuivi juttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, nyt jo paljon paremmassa kunnossa onneksi. :)

      Tuo kaulahuivi on kyllä huippuidea! :)

      Poista
    2. Kiitoksia, nyt jo paljon paremmassa kunnossa onneksi. :)

      Tuo kaulahuivi on kyllä huippuidea! :)

      Poista
  2. Oi miten mahtava tuo huivi-idea! Ja mitä kaikkea siitä sitten saakaan irti päiväkodissa. :)

    Toivottavasti teillä ollaan jo parantumaan päin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, jännä nähdä mihin kaikkeen lapset keksivät käyttää sitä.

      Nyt näyttää jo siltä, että tauti saadaan selätettyä. :)

      Poista
    2. Niin on, jännä nähdä mihin kaikkeen lapset keksivät käyttää sitä.

      Nyt näyttää jo siltä, että tauti saadaan selätettyä. :)

      Poista