sunnuntai 22. tammikuuta 2017

3,5v

Rakas tyttäremme on saavuttanut 3 ja puolen vuoden iän.

Tämä iloinen, energinen ja sosiaalinen tyttönen on kasvanut jo reippaaksi päiväkotilaiseksi. 
Hän tykkää hassutella (etenkin isin kanssa), huumorintajua löytyy.  :)

Tätä tyttöä ei voi ujoksi sanoa. Pääsääntöisesti, hetken tarkastelun jälkeen, hän juttelee uusienkin ihmisten kanssa ja on sosiaalinen. Normaalia lapsen kehitykseen kuuluvaa ujostelua saattaa olla jos joku lähestyy liian päällekäyvästi, mutta niin ujostelisin minäkin. Omatila on tytölle tärkeä. Hän ei pidä siitä, jos joku änkeää kysymättä liian lähelle. Kun tytön antaa itse lähestyä rauhassa, saa hänestä innokkaan ja energisen juttukaverin ja monesti hän saattaa innostua jopa halimaan.

Leikeissä erilaiset rooliasut ja korut ovat mieleen, samoin nukkevauvojen hoivaaminen. Erilaiset eläinleikit ovat astuneet kuvioon. Hän rakastaa metsäretkiä ja kirjojen lukemista. 

Ns. kassikausi näyttää olevan ohi, jee! Eli enää ei keräillä, ainakaan niin usein, kaiken maailman kasseja ja pussukoita täyteen leluja ja eteen sattuvia tavaroita ja kuljetella niitä ympäri kotia.

Ti-Ti nallet kiinnostavat edelleen, mutta nyt on alkanut uusi kausi, prinsessakausi! 
Kovinta huutoa ovat Frozen elokuvan prinsessat, etenkin Elsa.
Senni haluaa olla itsekin prinsessa ja onhan hän, äidin oma prinsessa. 
Tätä kautta olen itseasiassa jo kauhulla odottanut. Ennen kaikki prinsessatavara sai tässä äidissä puistatuksia aikaan, mutta nyt olen alkanut pehmetä, heh. Edelleenkään en pidä prinsessaprinttisistä vaatteista ja muovikrääsästä, mutta nyt tuo tyttösen aito innostus prinsessamaailmaa kohtaan on herättänyt minunkin sisäisen prinsessani ikiunesta. ;)

Alkaneen prinsessakauden myötä, lempiyöpuvuksi on muodostunut vanha prinsessapaituli, joka on jo kaksi kokoa liian pieni ja helmakin hieman rikki. 
Onneksi minun valitsemani päivävaatteet kelpaavat neidille vielä melko hyvin. Äitinsä tapaan, hän on kyllä hyvin tarkka siitä, että kaikki mätsäävät yhteen. Hienosti osaa jo hakea esim. sukat jotka sopivat muun vaatetuksen väriin, heh. Minä olen jopa saanut joskus moitteita kun olen tuonut väärän värisen hiuspompulan "äiti, ei tää sovi näihin vaatteisiin". Myös teekutsuleikeissä samanväriset kupit ja lautaset löytävät aina parinsa.

Tarkka tyttönen nukkuu kuitenkin kuin muumien Hosuli, peltipurkissa romujen keskellä. Sänkyyn viedään kaikki mahdolliset pehmot, lelut, rievut ja joskus jopa leikkiastiat. Olen usein koittanut tyhjätä sänkyä tavaramäärästä, mutta aina hän huomaa jos jotain puuttuu ja kerää ne takaisin. Ehkä se tuo turvallisuuden tunnetta kun nukkuu tiiviisti rakkaiden lelujen ympäröimänä, joten nukkukoot sitten niin.
Aikaisemmin hän veti jopa ikkunaverhonsa päänsä ylle katokseksi. Kyllästyin ripustelemaan verhoa aina uudelleen nipsuihin, kun ne olivat yön aikana irronneet tytön nukkuessa verhon päällä. Niinpä ostimme ikeasta vuodekatoksen ja nyt verhot on jätetty rauhaan. 


Senni pitää musiikista, hän nauttii kun saa lauleskella, tanssia ja esiintyä. Päiväkodiltakin olen saanut kuulla, kuinka tyttönen tanssahtelee joka paikkaan, sen sijaan että vain kävelisi. :D
Yhdessä muiden ryhmänsä tyttöjen kanssa hän oli tehnyt jopa tanssiesityksen. Roolileikkien viitat muuttuivat hameiksi ja pojat kutsuttiin katsomaan näytöstä, musiikkiakin piti tietenkin olla. Tytöt olivat saaneet esiintyä sydämensä kyllyydestä, poikia esitys ei ollut kuulema pahemmin kiinnostanut. ;)

Sen lisäksi, että Senni tykkää itse esiintyä, hän on myös valtavan kiinnostunut katsomaan erilaisia esityksiä. Nuorisoteatterin esitykset ovatkin olleet kovasti tytön mieleen, samoin kuin erilaiset taidenäyttelyt. Minäkin nautin tällaisista asioista ja olemme alkaneet muodostaa näistä yhteisen harrastuksen.
Yhteinen harrastuksemme on myös kokkailu ja leipominen.  

Päiväkoti, kaverit ja hoitajat ovat muodostuneet hyvin tärkeiksi. 
Pitkään hän sanoi jopa asuvansa päiväkotiryhmässään. :D
Iloisena hän kertoo mitä on päiväkodissa puuhaillut ja kenen kanssa. Hän on selkeästi ylpeä kun on jo niiin iso tyttö, että hänellä on ihan omiakin juttuja, joihin äiti ei enää kuulu.

Numerot ja laskeminen kiinnostavat edelleen kovasti. Kaikki mahdollinen pitää aina laskea. Esimerkiksi sohvan istumapaikat pitää laskea ja istujien määrä, jos tyhjiä paikko jää yli, hän laskee monta istujaa vielä mahtuisi mukaan. 

Välillä tyttö on "minä itse" ja silloin äidin apu ei kelpaa, välillä pitää taas heittäytyä "vauvaksi" ja silloin esim. vaatteet eivät mene sitten millään päälle. Mitään uhmaa ei nyt ole erityisesti, mutta välillä äitiä testaillaan eikä tehdä mitä on pyydetty.
Hän osaa sanoa mitä haluaa, mutta osaa olla myös kohtelia ja tästä äiti on kovin iloinen.


Tyttö on rohkea kokeilemaan uutta, kunhan saa edetä omaan tahtiinsa ja saa tarvittaessa apua. Etenkin liikunnallisissa asioissa hän tarvitsee aikaa ja totuttelua.
Uusinpana asiana on tullut tytön oma halu olla pieniä hetkiä ihan yksin. Huomasin, että auto pitäisi käydä laittamassa tolppaan kiinni, jotta se olisi aamulla lämmin. Senni ilmoitti, ettei aio tulla mukaani, vaan halusi jäädä kotiin. Hetken mietin ja meinasin jo sanoa, että uskallatko sinä, onneksi kuitenkin nielin sanani ennen kuin ne tulivat ulos suustani. Tajusin, että tämä on yksi herkkyyskausista, joka minun kannattaa nyt hyödyntää kun tyttö on siihen itse valmis ja halukas. Jos olisin alkanut kyselemään uskallatko ja eikai pelota, olisi hän voinut alkaa miettimään että miksi pitää pelätä ja ehkä jopa alkanut pelätä yksinoloa. 
Niinpä meni laittamaan auton tolppaan, ilman Senniä. Voitte vaan arvata etten viivytellyt sekuntiakaan vaan suorastaan juoksin takaisin sisälle, peläten että kotona odottaa itkuinen tyttö. Ja pah, kotona odotti iloinen tyttönen joka pomppi luokseni ja sano, että oli ollut kivaa! Nyt Senni onkin saanut olla näitä pieniä hetkiä, kestoltaan muutamia minuutteja yksin, kun olen käynyt laittamassa auton tolppaan tai vienyt roskat. Niin se pikkuinen tyttönen vain kasvaa ja itsenäistyy pikkuhiljaa. <3





2 kommenttia:

  1. Ihana Senni.♥
    Meillä Ainolla vielä tuo kassikausi menossa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senni on <3

      Heh, kassikausi on hupaisi kausi. Paitsi silloin kun huomaa jonkin tavaran olevan hukassa ja tiedät että, pikkuneiti on mahdollisesti jemmannut sen johonkin kassiin paikkaan x. :D

      Poista