sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kaasoilua: polttarit

Tämä postaus piti tehdä ajat sitten, mutta mm. puhelimen temppuillessa kuvien kanssa se sitten jäi.

Ystäväni häät ovat jo ihan oven takana, huisia!
Mutta niihin polttareihin...

Polttarit pidettiin 18.6.
Porukkaa oli noin kymmenisen henkeä paikalla. Polttaripäivä alkoi aamupäivällä, kokoontumalla ravintola Baseen (Leppävaarassa).
Morsian tiesi polttareiden ajankohdan, muu olikin sitten ylläri.
Ravintolassa otettiin rohkaisevat ryypyt, tiedossa oli jotain jännää, jotain missä pääsi ylittämään itsensä.

Kaikki autoihin ja menoksi, morsian pähkäili koko matkan mihin olemme menossa.

"Ei niin ilkeitä ole, että mua mihinkään korkealle vie" oli korkeanpaikankammoisen morsiamen ajatus polttareista. Haha, vain kuinkas kävikään! Tottakai viemme hänet korkealle! :D

Morsian on yllytyshullu ja pistää kyllä kaikkensa peliin ja on rohkea kokeilemaan uusia asioita ja ylittämään itsensä.
Veimme hänet Seikkailupuisto Huippuun! 
Huipussa seikkaillaan puusta puuhun 4−18 metriä metsänpohjan yläpuolella. Vauhdin hurmasta huolehtivat huimat vaijeriliu’ut, joista pisimmät ovat yli satametrisiä.

Ei me morsianta yksin korkeuksiin laitettu, suurin osa polttariporukasta osallistui myös ratoihin. Monelle, myös minulle, Huippu oli ihan uusi ja jännittävä kokemus.
Sporttinen ja kilpailuhenkinenkin morsian, korkeanpaikan pelostaan huolimatta, kävi läpi yhden kaikista haastavimmistakin radoista! Rohkea nainen! Minä en ihan niille uskaltautunut.


Radoilla kiipeily oli jännittävää! Sää oli, valitettavasti, sateinen ja tuulinen. Sade ja tuuli eivät ainakaan helpottaneet radoilla menemistä, edes puutasanteilla ei uskaltanut huokaista kun puut heiluivat tuulessa. Tosin huonohkon sään ansiosta radoilla ei ollut ruuhkaa, saimme siis seikkailla kaikessa rauhassa. :)
Rata kävi kyllä ihan kuntoilusta, kädetkin tuli kipeiksi kun peloissaan puristi köysistä niin kovaa. :D
Ratojen lopussa oli aina vaijeriliuku, se oli jännää mutta hauskaa! 











Radan jälkeen söimme herkullista grilliruokaa, kanaa, maissia, salaatteja ja jälkkäriksi suklaakakkua.
Olimme vuokranneet teltan, grillin sekä tietty pöydän ja tuolit. Suojaisassa teltassa oli mukava istua ja ruoka maistui kaikille. Radalla temppuilun jälkeen olikin nälkä.
Vaikka radalla tuli lämmin, niin syömisen jälkeen alkoikin jo paleltaa. Kun kaikki saivat mahansa täyteen, siirryimme seuraavaan paikkaan, jossa pääsimme lämmittelemään.

Halusimme polttareihin liikunnallisen osion lisäksi, jotain hemmottelua. Perinteisestihän polttareissa on morsiussauna, sellaisen ystävämmekin sai.
Olimme varanneet Harjutorin Saunatiloista yksityisen saunan. Morsianta hemmoteltiin erilaisia hoidoin. Olin valmistanut jalkasuolaa, jossa oli juhannusruusia ja sireeniä. Näistä morsian sai jalkakylvyn. Saunalta sai ostettua myös saunavihdan, sillä vihdottiin morsianta. Vihdan tuoksu on kyllä ihana! 



Juomapuolestakin toki pidettiin huolta. ;)
Kun löylyjä oli heitetty tarpeeksi, sai morsian kokovartalokuorinnan. Olin valmistanut kosteuttavan kahvikuorinnan. Samaa mitä tein lasten kanssa äitienpäiväksikin, ohjeen löydät täältä.
Saunassa oli ihan hieronta/pesupöytä, siinä kuorinta oli hyvä tehdä ja morsian sai köllötellä ihan kaikessa rauhassa ja rentoutua.







Saunan jälkeen suunnattiin vielä pariin baariin. Mitään hirveää biletystä ei loppuilta ollut, Huippu ja sauna olivat väsyttäneet porukan aika hyvin. Parit käytiin juomassa ja lopuksi vielä iltapalalla.
Minulle häi polttareista hyvä fiilis, kaikki meni juuri niin kuin suunnittelimme. Morsiankin taisi olla tyytyväinen. :)


Onko Huippu tai muu vastaava seikkailipuisto sinulle tuttu?
Jos ei, niin suosittelen kokeilemaan! Oli kyllä jännittävää olla niin korkealla ja yrittää pysytellä radalla ja siirtyä pitseeltä toiselle. Radat eivät olleet miteenkään vakaita, ne roikkuivat erilaisten vaijerien ja köysien varassa eli heiluivat aina johonkin suuntaan jos vähänkin liikuit. Minusta vaikeimpia olivat eräät puulaatat, jotka roikkuivat köysien varassa. Kun seisoit yhdellä tasolla ja kurotittelit seuraavalle, lähti allasi oleva taso taaksepäin ja edessä oleva eteenpäin. Välillä oli melkoisia jalanvenytyksiä ja kiljahduksia havaittavissa kun sinnikkäästi yritti pysytellä radalla. Toki olimme kiinni turvavaijereilla, jos olisi tippunut niin ei mätkähdä maahan. Melkoisia kiljahduksia ja huutoja kuului myös kun laskettiin vaijeriliukuja, meni muuten melkoista vauhtia ja aina jännitti miten mahtaakaan puuhakekasaan mätkähtää. Huippu kivaa!

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Matkapäiväkirja

La 16.7
Aamulla heräsimme aikaisin vanhempieni luota, jonne olimme edellisenä iltana menneet. Aamutoimet suoritettiin nopeasti ja auto starttasi matkaan klo.7.30.
Matka pohjoiseen oli alkanut!
Vanhempani olivat vuokranneet mökin viikon ajaksi, Kajaanista/Oulujärveltä, minä ja Senni saimme tilaisuuden lähteä mukaan. :)
Perillä määränpäässä olimme joskus viiden jälkeen eli melkoisen monta tuntia tuli istuttua autossa. Tosin pysähdyimme Kuopiossa hiukan pidemmeksi aikaan kun söimme, se vei varmaan 1,5 tuntia aikaa.
Automatka sujui ilman isompia ongelmia. Hienosti Senni jaksoi matkan. Teppo osti mukaamme autoon asennettavan dvd soittimen, jolla Senni saattoi katsella lastenohjelmia. Tästä oli kyllä apua, ei käynyt aika pitkäksi. Koko matkaa ei dvdt pyörineet päällä, välillä ihailtiin maisemia ja välillä pikku unet olivat paikallaan.
Vessassakäynnit pysähdyspaikoilla osoittautuivatkin Sennin osalta hiukan hankaliksi. "Mulla ei oo pissa hätä"! kuului aina kun ilmoitin, että nyt mennään käymään vessassa. Ei auttanut vaikka kuinka sanoin, että seuraavan kerran vessaan pääsee vasta piiiitkän ajan päästä, että nyt on käytävä. " Tappelulla" oli tyttö vietävä vessaan ja joka kerta olikin pissahätä vaikka tyttö ihan muuta väittikin. Osa syynä kiukkuun oli myös väsy, olihan päivärytmi mennyt jo aamusta hiukan sekaisin. Mitään kamalia itkupotkuraivareita ei sentään tullut, mutta sellaista hermoja kiristävää narinaa ja tekoitkua ja vänkäämistä.
Ruokakaan ei tytölle oikein maistunut kun ei malttanut pysyä paikoillaan, leikkipaikat houkuttelivat niin kovasti. :D
Kaikenkaikkiaan matkanteko sujui hyvin. Isäni ajoi suurimmat osan matkasta, minä pienemmän pätkän. Sää matkan aikana oli sateinen ja tuulinen, mutta eipä tuo haitannut, eipähän päässyt migreeni iskemään paahteisen sään takia. ;)
Perille päästyämme aurinkokin tuli esiin.
Tämä paikka on ihana! Sennikin on aivan tohkeissaan, kierreportaat ja trampoliini ovat tehneet pieneen tyttöön vaikutuksen. :)
Illalla omistaja (Sennin sanoin opettaja :D) kävi ystävällisesti lämmittämässä rantasaunan meille. En olekaan ollut aikoihin puulämmitteisessä saunassa. :)












Su 17.7

Tänään olimmekin Sennin kanssa kaksin alkuiltaan asti, kun vanhempani menivät katsomaan äitini veljiä. Kivasti meni päivä, Senni hyppi trampoliinissa tuon tuosta. Käytiin vähän pomimassa mustikoitakin, niitä täällä tuntuu riittävän. Illalla alkoi sataa oikein kunnolla, alkuiltaan asti olikin poutaista.








Ma 18.7
Aamu alkoi ihanalla auringonpaisteella. Heti aamiaisen jälkeen lähdettiin mökin rannalle. Täällä saa olla ihan rauhassa, naapureita ei oikeastaan ole. Ranta on juuri hyvä lapsille, pitkään on todella matalaa (aikuiselle alle sääriin asti ylettyvää vettä) ja hiekkapohjalla on kiva kahlata. 
Senni kävi vähän kastelemalla jalkoja isäni avustuksella, vielä ei uskaltanut uida.
Itsekin kävin vähän kahlailemassa. 

Olemme äitini kanssa innostuneet nyt kutomaan vauvantumppuja! Idean sain Pienen Nappipuodin fb sivuilta, he keräävät asiakkaiden tekemiä vauvantumppuja ja ne toimitetaan Kanta Hämeen keskussairaalaan vauvoille.
En ole mikään haka kutomisessa, mutta näitä minäkin osaan jotenkin tehdä. Ensimmäinen tumppu oli kyllä harjoitustumppu ja se jääkööt Sennille nukkeleikkeihin. :)
Laiturilla oli kiva istustella auringonlämmössä ja kutoa. 

Iltapäivällä kävimme veneilemässä, ihan ensimmäinen veneilykerta Sennille. 
Mökin pihalla on myös grillikota ja siellä grillasimme tänään ensimmäisen kerran. 
Senni nauttii kun saa mennä ulos milloin haluaa ja onkin ollut suurimman osan päivästä ulkona. Itsekin nautin täällä olemisesta. Naapureita ei täällä korvessa ole, joten saadaan olla ihan rauhassa metsän ympäröimänä järven rannalla. Silti tämä kaupinkilaisäiti tykkää kun mökistä löytyy sähköt, sisävessa, kunnon suihku ja muut mukavuudet. :)














Ti 19.7
Oli aurinkoinen, mutta tuulinen päivä.
Aamusta käytiin kävelyllä mökin lähistöllä. Senni näki ensimmäistä kertaa elämässää jäkälää "tämä on kuin lunta, minä kävelen lumessa", jäkälää piti tietenkin myös koskettaa. Kerätiin Sennin pikkuämpäriin yhdessä Mummun kanssa mustikoita, Pappa toimi kartturina, jotta osattiin takaisin mökille.

Mökin kuistilla on alkanut pörräämään ampiaisia, tekevät ilmeisesti pesää. Vuokraemäntä kävi tuomassa ötökkäsprayta, katsotaan josko pörriäiset lähtisivät sillä muualle.

Iltapäivällä ajelimme Sotkamoon, kävimme muutamassa kaupassa ja söimme jätskit. Senni sai hauskan nallejätskin ja minä maistoin uutuutta, vadelmalakritsia. Mummu otti lakritsijäätelön ja Pappa lapinlumon, jossa oli lakkaa. Torilta ostettiin vielä mansikoita, herneitä ja vadelmia.
Senni sai ihan ikioman kukkaropussukan, jossa on kissan kuvia. Sitä tyttö kuljettikin koko päivän mukanaan, niin tärkeä se hänelle on. <3

Illalla käytiin mökin omassa saunassa, jossa on vuolukivikiuas. Hyvät löylyt tuli sielläkin ja on kiva mennä nukkumaan saunan jälkeen. :)










Ke 20.7
Tänään Senni sai viettää kesälomaa samoissa maisemissa, joissa minäkin olen saanut lapsena kesälomiani viettää. Ajoimme aamusta Oulujärvelle, Happy Beachille!
Sieltä minulla on monia ihania kesämuistoja omasta lapsuudestani, ihanat hiekkarannat ovat jääneet hyvin mieleen ja vedessä uiskenneltiin sisarusten kanssa koko päivä!

Miten ihanaa olikaan, kun sain esitellä tuon paikan myös omalle lapselleni. Paikka oli tosin muuttunut melkoisesti, valitettavasti huonompaan suuntaan. Paikan omistaja on vaihtunut useaan kertaan, sitten lapsuuteni. Paikan vuokramökit ja bungalot on myyty yksityisille, ihana leikkipaikka vaijeriliukuineen ja kierreliukumäkineen ei ollut enää entisellään, ranta oli päässyt osittain ruohottumaan eikä vesiliukumäkiäkään enää ollut.
Onneksi osa rannasta oli entisellään, paljon vaaleaa hienoa hiekkaa, pitkälti todella matalaa hiekkapohjaista järveä ja kirkasta vettä. Aivan täydellinen paikka lasten uida! 

Senni oli aivan innoissaan päästyämme rannalle. Hän kirmaili pitkin hiekkarantaa ja hihkui kuinka ihanaa hiekka oli. Hyvä, että malttoi tulla vaihtamaan edes uimapukua kun hiekkaleikit houkuttivat niin paljon. Kun uikkarit oli vaihdettu, sai Senni leikkiä hiekalla ja vedellä niin paljon kuin halusi. Samanlailla tyttö kaivoi rantaa kuoppaa, peitti jalkansa hienoon hiekkaan ja ihmetteli aallokon tekemiä hiekkapomuja järvenpohjassa kuin minä pienenä. Tuli niin omat lapsuuden kesät mieleen! Kaikki tuoksut ja äänet, hiekka, aurinko ja vesi, täynnä ihania muistoja ja nyt saimme yhden lisää. Isänikin sanoa, viltillä aurinkoa ottaessaan, että on kuin ennen vanhaan. :)

Monta tuntia Senni jaksoi puuhastella hiekan parissa ja uida, välillä eväitä syöden, kunnes iski väsy. Kiukun kiukkua ei tullut, tyttö vain ilmoitti että "minä haluan Papan paikalle nukkumaan" ja Pappahan antoi paikkansa. ;)
Hämmästyksekseni tyttö nukahti siihen ihan oikeasti! Kehittelin tytön päälle varjon, ettei saisi auringonpistosta, oli meinaan oikein aurinkoinen ja lämmin päivä, ei onneksi ihan paahteisen kuuma. 

Ihanan lämmin ja aurinkoinen sää sopi täydellisesti rannalle. Minä vain onnistuin jälleen polttamaan nahkani, aurinkorasvan runsaasta käytöstä huolimatta, auts.
Kävin minä uimassakin, se oli virkistävää. Senni kikatti kun heiluttelin häntä vedessä puolelta toiselle niin, että vesi vain roiskui ja aaltoili. 

Mökille lähdimme ajamaan takaisin joskus neljän aikaan, rannalla tuli oltua melkein viisi tuntia ja aika meni kyllä hujauksessa. Miten ihana olikaan katsella kun oma lapsi puuhateli niitä samoja asioita, samassa paikassa, kuin itsekin lapsena ja selvästi nautti siitä. 
Paluumatkalla kävimme lähettämässä Sennin kavereille postikortit.
Ilta vietettiin mökin laiturilla. Senni nauraa käkätti kun Pappa pelleili ja opetti vesileikkejä. <3 Veden pruuttaminen suusta järveen oli hirmuhauskaa. :D
Illalla uni tulikin nopeasti. 












To 21.7
Mökkipäivä. Nämä viimeiset päivät otetaan ihan rauhaksiin täällä mökillä lomaillen.

Aamulla käytiin taas vähän kävelemässä, Senni keräili käpyjä ämpäriinsä.
Iltapäivä vietettiin mökin rannalla. Senni sai eilen uusia hiekkaleluja, teeastiaston kera pannun, niillä tyttö tykkää leikkiä kovasti. Pelasimme myös muistipeliä ja Senni puhalteli saippuakuplia. Vedessäkin käytiin kahlaamassa, sen verran tuulista oli että ei ihan uimaan viitsitty mennä.

Kun keräsimme tavaroita kasaan, lähteäksemme rannalta takaisin mökkiin, Mummu ja Pappa ottivat viltin päistä kiinni ja keinuttivat Senniä siinä, voi sitä riemua.

Keinumista jatkettiin hetki vielä pihakeinussa, joka on mökin rannan tuntumassa. :)










Pe 22.7
Viimeinen kokonainen päivä mökillä. 
Aamusta käytiin taas kävelemässä, Senni keräili aarteita (kiviä, käpyjä ja jäkälää). Löydettiin vadelmapensas, oli todella makeita vattuja.
Iltapäivä meni taas mökin rannalla, aurinkoa ottaen, kutoen, muistipeliä pelaten, vedellä ja hiekkaleluilla leikkien.
Illalla aloitettiin jo pakkaaminen. Aamusta lähdetään ajamaan kotia kohti.










La 23.7
Aamulla aikaisin ylös, tavarat autoon (miten niitä olikin nyt enemmän kuin tullessa?), mökki kuntoon ja kohti kotia.
Ihana viikko mökillä oli ohi.
Kotimatka sujui hyvin, nyt Sennikin suostui vessakäynneille ilman kiukkua kun niistä keskusteltiin ennen lähtöä. :)
Omasta lapsuudesta muistan, kuinka pohjoisen reissuilla yksi matkan varella odotettu kohde oli Vaskikellot. Nyt sain esitellä tämän paikan myös Sennille. Isot kellot kiehtoivat tyttöä ja niiden kumea kumahtelu oli hänestä jännittävää, "minä tykkään tästä paikasta" tuumasi Senni.

Teimme myös pikaisen pyrähdyksen Tampereelle. Vanhempani asustelevat arkipäivät Tampereen kodissaan ja pääsimme Sennin kanssa nyt näkemään tämän kaupunkikodin. Sennille tuli hiukan harmi kun emme jääneetkään sen pidemmäksi aikaa. Suostui kuitenkin lähtemään kun Mummu lupasi, että pääsee joskus yökyläänkin Tampereelle. :)






Viikko oli ihana, mutta aina omaan kotiin on niin kiva palata takaisin. Oma sänky, omat tavarat ja paikat, tuttu ja turvallinen koti. 

Matka oli ikimuistoinen, ihana lisä hyviin kesämuistoihin.
Senni sai tietää mikä ihme se mökki on, ennen matkaa kun hän luuli meidän menevän leikkimökkiin. :D
Trampoliini, uiminen, kävyt ja mustikat olivat erityisesti Sennin mieleen. Sen sijaan paarmat olivat vähemmän kiva uusi tuttavuus.
Illat laiturilla jäivät varmasti Sennin mieleen, kuinka hauskaa olikaan kun Pappa näytti miten järvivettä voi pruuta suustaan järveen.
Happy Beachilla hienon hieno hiekka teki tytöön vaikutuksen, samoin aaltojen tekemät hiekkapoimut järven pohjassa.

Reissulla huomasin Sennin leikkivän ensimmäsitä kertaa mielikuvituskeverin kanssa. Pitkään hän on jakanut muille rooleja "minä olen Onneli, ole sinä Anneli", mutta nyt oli ihan selkeä mielikuvitus kaveri, jolle tyttö puhui ja joka liikkui ja teki asioita, meni mm. piiloon ja Senni etsi häntä.

Vanhemmilleni oli varmasti mukavaa ja tärkeää, kun saivat viedä lapsenlapsensa kesälomalle, tuli heidänkin lomaansa ihan erilaista sisältöä.

Minusta oli äärimmäisen ihanaa päästä Sennin ja vanhempieni kanssa niihin samoihin maisemiin, joissa itsekin olen saanut lapsuuteni ihania kesämuistoja luoda. 

Kiitos Mamma ja Iskä, kun saimme olla mukana. <3

torstai 14. heinäkuuta 2016

Kato äiti, minä ongestan!

Kulkeekohan mielenkiinto kalastukseen veressä?
Teppo on kalamiehiä, tykkää onkia, virvelöidä ja pilkkiä. Vilma pitää myös kalastamisesta kovasti ja onkin päässyt kalastamaan isänsäkin kanssa.

Nyt kalastus on alkanut kiinnostamaan myös Senniä. Viime syksystä asti tyttö on leikkinyt onkivansa kaikenlaisilla kepeillä, joka lätäköstä ja purosta jonka on vain nähnyt.
Senni tietää, että isi käy kalassa mutta tuskin oikein käsitti mitä se on. Muumeista tuttu Nuuskamuikkunen taisi olla enemmänkin se, josta tyttö otti mallia.

Tepon kesäloma loppui jo, mutta vapaapäivinä voi vielä puuhastella kesäjuttuja. Eilen Teppo vei Sennin ja minut yllätysretkelle. Senni pääsi onkimaan ensimmäistä kertaa elämässään!
Isin ohjeistuksella pikkuinen onki omalla pienellä ongellaan. Silmät riemusta loistaen Senni hihkui "kato äiti, minä ongestan!". Sana ongestaa on Sennin ihan oma sana, olen yrittänyt selittää että se on onkia -minä ongin-, mutta tämä ongestaa on nyt jäänyt sanavarastoon. Aika hellyyttävä sanahan se on, sanokoot sitten niin. :)




 

Sitten jännitettiin tuleeko sitä kalaa! Kauaa ei tarvinnut odottaa kun pikkuinen ahven nappasi kiinni. Me vanhemmat olimme varautuneet, että Senni kiljuu kun näkee kalan, isosiskon kanssa kun näin yleensä käy, heh. Täytyy kai myöntää, että kuulun itsekin kiljujiin, etenkin jos esiin tulee oikea vonkale, jättikala!
Eipä tuo pikkuneiti mitään kiljunut, jännä. Vasta siinä vaiheessa kun sanottiin että ota kala käteen niin päästetään se takaisin, kuului " yyyyh, enkä". Pienen suostuttelun jälkeen Senni otti kuitenkin kalan käteensä ja laski sen vapaaksi. Tosin Senni oli sitä mieltä, että siitä olisi voinut tehdä kalasoppaa, niin kuin Nuuskamuikkunenkin tekee.






Saimme pari pikkukalaa lisää, mutta kaikki päästettiin takaisin veteen. Nyt olikin pääasia, että Senni pääsee onkimaan.
Kovin kauaa onkiminen ei neitiä jaksanut kiinnostaa, mutta rannan hiekalla ja vedellä jaksettiin leikkiä pitkähkö tovi.






Kalastuksen jälkeen yllätykset jatkuivat, pääsimme Valkjärvelle paistelemaan lettuja! Valkki on ihan ehdottomasti lempparipaikoistani ja voi miten hyviltä letut siellä maistuivatkaan.






Ihana päivä, iloinen ja tyytyväinen tyttö ja vanhemmat. :)



Vähintäänkin yhtä ihana päivä oli tänään kun kävimme Aarniwalkean satupihalla. Monet leikkimökit ja satuhahmot vievät lapsen mukanaan ja houkuttelevat leikkiin. Sennin lemppareita taisivat olla trampoliini, pallomeri, nukenvaunut, kauppaleikkimökki ja soittorasiaksi nimetty mökki, jossa sai soittaa erilaisilla soittimilla.






Huomenna menemme juhlimaan Sennin 5-vuotta täyttävää serkkutyttöä, hiukan etukäteen sillä emme pääse varsinaisille synttäreille. 
Lähdemme lauantaina ajelemaan kohti pohjoista! Vanhempani ovat vuokranneet mökin Oulujärveltä ja he kysyivät minua ja Senniä mukaansa. Toki lähdemme mukaan! Teppo on palanut takaisin töihin, enkä minä yksinäni pystyisi tarjoamaan Sennille tuollaisia mökkilomia. Hiukan kyllä mietityttää, miten mahtaa sujua viikko vanhempieni kanssa. Olemme paljon tekemisissä, mutta olen ollut yhtäjaksoisesti viikon heidän kanssaa viimeksi joskus teininä ja yhteisestä lomamatkastakin on jo reilummin aikaa. Tulemme hyvin juttuun, mutta onhan se varmaan hiukan outoa olla taas vanhempiensa helmoissa. Melkoinen pakkaaminen olisi vielä edessä, puhumattakaan automatkan pituudesta. Palailen kera lomakuulumisin reilu viikon kuluttua. :)

Äiti&tytär lomailua

Tämä postaus on jäänyt roikkumaan luonnoksiin, koska puhelimeni hukkasi kuvat, jotka otin postausta varten.
Siskoni lähetti onneksi minulle hänen ottamiaan kuvia, niin saan tehtyä postauksen valmiiksi. Harmittaa kyllä omien kuvien häviäminen, sain paljon ihania kuvia ja nyt niitä ei enää ole. :(

Mutta sitten asiaan.

Minä ja Senni saimme viettää lomaa tyttöjenkesken viiden päivän ajan, kun perheen isi vietti karavaanarielämää iskelmäfestareilla.
Tämä ei nyt sinällään tuonut hirmuisia muutoksia elämään. Me puuhastelemme Sennin kanssa muutenkin paljon kaksin, mutta onhan tuo 5 päivää pitkä aika olla näkemättä, ehtii ikävä tulla. Onneksi on puhelimet keksitty, Senni soitteli ja laittoi viestejä isille ahkerasti, heh. :D

Mitäs me sitten teimme äiti&tytärlomallamme? Osan ajasta ihan niitä perusjuttuja, puistoilua ja pyöräilyä. Kävimme myös varaamassa ajat kampaajalle meille kummallekin. Saimme myös vihdoinkin pestyä ikkunat. Olen lykännyt tätä hommaa, ihan siitä syystä että 6.kerroksessa avonaisen ikkunan kohdalla taiteilu ei pahemmin houkutellut, mutta nyt sekin on tehty.
Ostimme myös mansikoita ja osa laitettiin pakastimeen. Miten minusta tuntuu, että mansikkasato on tänä vuonna kypsää aikaisemmin kuin viime vuonna?

Arkisten askareiden lisäksi muistimme myös lomailla. Yhtenä päivänä otimme äitini matkaamme ja vietimme ihanan äiti&tytärpäivän. Aamusta kävimme Lopen Savi-Heinä Puodissa ostamassa täydennystä askarteluvarastoihimme. Minä ostin lähinnä Sennin synttärikattaustavarten tarvikkeita.
Askartelukaupassa käynnin jälkeen matkasimme Riihisaloon. Riihisalo on, vanhan Salon kartanon miljööseen tehty, ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu vapaa-ajanviettokeskus.






Alkuun kävimme moikkaamassa paikan lampaat ja kanat, hanhet kierrettiin kaukaa mutta silti ne tulivat sähisemään meille (pelottavia elukoita).
Meillä oli eväät matkassa. Grillasimme makkarat grillikatoksessa ja söimme muita eväitä. Senni otti pienet päikkärit matkarattaissa. Unien jälkeen jaksoikin polskutella rannalla. Matalalla hiekkarannalla kelpaakin loiskutella, kävin minä Sennin kanssa vähän syvemmälläkin uimassa.
Välipalaksi äitini oli leiponut superhyvää pullaa, vaniljakreemi ja voisilmä. Iltapäivällä siskoni Nean perhekin saapui seuraamme. Senni oli onnessaan kun pääsi katsomaan kun kummisetä kalastaa. <3
Riihisalo on ihanan rauhallinen paikka ja sopii hyvin lapsillekin, tuolla pyritään käymään joka kesä.






Onko sinulla jotain tiettyjä paikkoja, joissa haluat käydä aina kesäisin uimassa tai muuten vain viettämässä aikaa?

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Huonoa tuuria

Auton apukuskin ikkuna ei toimi, puhelin hukkaa kuvat (tästä syystä monta postausta jäänyt tekemättä), astis ei pese kunnolla (putsauksesta huolimatta), imurin säätönappulat ei toimi, kattokruunusta on enää kaksi ehjää lamppua ja olohuoneen kellostakin loppui paristot. Kaikki tuntuu lahoavan käsiin samaan aikaan. No jos ei näissä vielä mitään, niin sitten SILMÄLASIT HAJOAVAT! Olen kuin sokea myyrä ilman laseja. 

Olimme eilen lähdössä otattamaan Sennin 3v kuvia ja päätin vielä puhdistaa silmälasini ennen lähtöä. Rauhaksiin puhdistin linssejä ja sitten toinen sanka vain lähti irti! Hetken vain tuijotin irronnutta sankaa ja ajattelin, että ei voi olla totta! 
Alkushokista toivuttuani koitin epätoivoisesti liimata sankaa takaisin paikoilleen, ei onnistunut. Sitten laitoin vahvuuksilla olevat aurinkolasini päähän, puin Sennin nopeasti kuvausvaatteisiin ja kiiruhdimme optikkoliikkeeseen.

Liikkeeseen päästyämme melkein huusin "silmälasit hajos!" ja juoksin tiskille. Kysyin voiko laseja enää pelastaa, "ei näitä kyllä voi enää korjata" oli vastaus. Eih! Mitä mä nyt teeeen!?!
Rillit ovat vain 1,5v vanhat eli menevät onneksi vielä 2v takuuden piikkiin, huh. Mutta tämä kehysmalli on jo poistunut valikoimasta eli samanlaisia ei ole mahdollista saada. Olisi valittava ihan uudet kehykset ja tilata ne sekä uudet linssitkin jotka sopivat uusiin kehyksiin.

Meillä oli jo kiire valokuvaukseen. Ilmoitin kuvaajalle tilanteen ja kerroin, että myöhästytään.
Silmälasin sanka liimattiin ja teipattiin jotenkuten paikoilleen, jotta saatoin käyttää lasejani. Sovimme, että tulen takaisin valokuvauksen jälkeen ja katsotaan minulle uudet lasit.
Pikaisesti kävimme kukkakaupassa ja sitten kuvauspaikalle. Kuvaussessio onnistui hyvin ja saimme aivan ihania kuvia. :)

Sitten takaisin selvittämään silmälasitilannetta.
Pähkäilin jo, että mitä jos en löydäkään mieluisia kehyksiä! Onneksi löysin ja vieläpä todella helposti. Omaksikin yllätykseksi valitsin kehykset, joissa on mustaa ja PUNAISTA. En ikimaailmassa olisi uskonut valitsevani kehyksiä, joissa on punaista. Ne vain tuntuivat omilta ja niissä oli kivasti särmää. Tilaus tehtiin ja nyt odottelen pari viikkoa uusia lasejani. Tämän ajan kuljen vanhoilla, teipatuilla.

Huonotuuri ei loppunut vielä tähän. Kun menimme takaisin autolle oli tuulilasiin ilmestynyt sakkolappu! Siinä paniikissa olin unohtanut parkkikiekon, eih!
Oli kyllä fiilis, että hakkaanko nyt päätäni seinään vai miten tässä nyt oikein käy. 

Onneksi en sentään esim. istunut lasieni päälle tms, jolloin niitä ei voisi käyttää nyt lainkaan. Jotain positiivista sentään. Ja onneksi kesä on muuten ollut oikein ihana. Nyt vain toivon, että uudet lasit tulevat ajallaan eikä niiden kanssa tule mitään hämminkiä.


maanantai 11. heinäkuuta 2016

Kesän lapsen juhlat

Aa kesän lapsi mä oon. 
Aa villi luonteeni on. 
Aa kesän lapsi mä oon. 
Aa poissa huoleni on.



Lauantaina juhlimme meidän 3-vuotiastamme!
Saimme aivan loistavan juhlasään. Monta päivää on satanut ja ollut kylmää ja harmaata. Kuin tilauksesta Sennin synttäreillä paistoi aurinko ja oli lämmintä. Etenkin lapset nauttivat kun saivat kirmailla pitkin pihaa.






Juhlat pidettiin perinteisesti Sennin Mummulassa, minun lapsuuden kodissani. Omakotitalossa kun on vain niin paljon enemmän tilaa kuin pienessä kerrostaloasunnossa ja tuo mahdollisuus ulkoiluun on ihan superjuttu kauniina kesäpäivänä.
Päivänsankari sai päälleen kesäisen valkoisen pitsimekon, vadelmanpunaisen helminauhan, rannekorun, hiuksiinsa rusetin ja kynnetkin lakattiin vadelmanpunaisella kynsilakalla.

Synttäreiden teemana oli kesä/kesän lapsi. Senni on tykästynyt Onneli ja Anneli-elokuvassa olevaan kesän lapsi-biisiin, siitä idea lähtikin ja sopiihan teema muutenkin kuin nenä päähän kun tyttö on syntynyt kesällä. Muistankin kun vielä odotin Senniä ja joku tuntematon nainen tuli kysymään koska vauva syntyy ja kun selvisi että kesällä, oli hän aivan innoissaan ja sanoi "oi, oikein auringon ja valon lapsi". Aurinkoinen tuo tyttönen kyllä onkin. :)



Koristeiksi tein pompomeja, niiden ohjeen löydät tästä postauksestani.
Pom pomit on helppo, halpa ja nopea tehdä.
Pöytään tein kesäkeijukoristeita.
Keittiön kattoon laitoin vielä perhosnauhan, joka oli Sennin 1v juhlissa. Se sopi nyt teemaan hyvin niin laitoimme sen taas esille. :)
Äitini oli tehnyt myös ihanan kukkakoristeen pöytään.
Tarjoilupöydälle maalasin kiviä valkoiseksi ja mustalla tussilla erilaisia kuvioita.  Vihreällä liitutaulumaalilla maalasin kiviin alueen, johon  kirjoitin liitutaulutussilla mitä oli tarjolla.
Koristeissa oli paljon kesäisiä värejä.


















Vieraita tuli kivasti paikalle, vaikka moni olikin kesäreissulla juuri tuolloin.
Senni nautti kun sai leikkikavereita, kaikilla näytti olevan hauskaa.
Senni sai oikein kivoja lahjoja. Ilokseni paketeista ei paljastunut yhtään ns. turhaa roinaa!
Muutamia toivottuja leluja tuli (mm.poni, poliisiauto ja hulavanne), niillä Senni onkin jo leikkinyt kovasti.
Kivaa ja kehittävää puuhaa Senni sai mm. muistipelin ja Oppi ja Ilo-puuhakorttien muodossa. Hyödyllisiä lahjoja olivat myös raha- ja lahjakorttilahjat, niillä ostamme varmaankin kengät ja vaatteita. Päiväkotiin tyttö tarvitseekin kaikenlaista vaatetta. Päiväkotia ajatellen Senni sai myös ihanan repun (jonka tyttö itse valitsi) sylikummiltaan.
Aina lahjan ei tarvitse olla jotain tavaraa, etenkin jos perhe pitää ajatuksesta vähemmän on enemmän, silloin jokin aineeton lahja on hyvä valinta. Sennikin sai tällaisen aineettoman lahjan, retken Sea lifeen! Tämä oli loistava idea tytön kummitädiltä, siitä tulee takuulla kiva ja ikimuistoinen retki!






Synttäreillä suolaisina tarjolla oli ruissipsejä ja dippejä, popcornia, savulohikakkua (ehdotton suosikki jota vieraat osaavat jo odottaa, siksi tätä löytyykin yleensä aina meidän juhlissa) ja Tepon tekemä coktailsiili.








Makeina oli kakku (valkosuklaa-daim- ja kuningatarmousset), marenkisitruunakakku, suklaakakku ja erilaisia keksijä.
Juomaksi (kahvin, teen ja mehun lisäksi) teimme hauskan amppariboolin.










Kakut ovat minulle tärkeä harrastus ja minusta on kiva panostaa kakkuun. Nyt Senni alkaa olla jo sen ikäinen, että osaa jo sanoa millaisen kakun hän haluaa, tai ainakin miltä se näyttää. Titi Nalle on nyt kovasti mieleen ja Senni toivoikin kakkuunsa Nalleperheen uusimman tulokkaan Triolin. Ensin hiukan pähkäilin, onnistunko tekemään nallen jolla on korkkiruuvikiharat, mutta päätin yrittää. Ihan kivasti nalle onnistuikin. Kesänlapsi teemaa mukaillen tein kakkuun myös perhosia ja leppäkerttuja. Kakun reunoille tein mansikkakoristeet ja niistä täytyy sano, että ne onnistuivat juuri niin kuin toivoin. Jännitti miten ison kakun päällytäminen sokerimassalla onnistuu ja kun se onnistui, jännitin miten saan tehtyä mansikkakoristeet ja mitä jos ne valuvatkin alas. Kaikki meni kuitenkin nappiin ja olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.













Juhlista jäi kaiken kaikkiaan tosi hyvä mieli, synttärisankari nautti päivästä ja taisi kaikilla muillakin olla aika kivaa. :)