perjantai 27. toukokuuta 2016

Viljattomasti hyvää

Nykyään tuntuu olevan jos jonkilaista ruoka-aineallergiaa, aina maidosta kananmuniin. Allergiat tuovat lisähaastetta ruuanlaittoon ja leipomiseen. Onneksi nykyään on olemassa reseptejä ja aineksia, jotka käyvät myös allergikoille.

Meille laktoosi-intoleranssi on jo tuttu juttu, eikä sitä tarvitse sen ihmeemmin miettiä kun tulee jo niin luonnostaan.
Ystäväni noudattaa luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota, joten gluteenittomuuskin on jollain tapaa jo tuttua. 

Jos laktoosittomuus ja gluteenittomuus ei ole tuonut tarpeeksi haastetta niin nyt kuvioihin on astunut myös viljattomuus ja perunottomuus, myös maltodekstriini on pois suljettu ja sitä on vaikka ja missä.
Viljattomia ja perunattomia ruokia en pahemmin ole nyt tehnyt, mutta muutamia leivonnaisia olen.

Ensimmäinen viljaton, perunaton ja laktoositon kokeiluni oli vappuna kun teimme munkkeja. Munkit ilman tavallisia jauhoja kuulostivat omaan korvaani mahdottomilta, mutta löysin kuin löysinkin sellaisen ohjeen. Vehnäjauhojen tilalla käytettiin manteli- ja kookosjauhoja. Ohje on Antipastaa-blogista ja sen pääset lukemaan tästä.
Tein taikinan ohjeen mukaan, mutta siitä tuli todella löysää. Lisäsinkin mantelijauhojen määrää, myös kardemummaa sai laittaa mielestäni enemmän.
Tämä taikina vaatii normimunkkitaikinaa pidemmän kypsennysajan, matalemmassa lämmössä. Teimmekin pieniä pallomunkkeja, jotta ne kypsyivät myös sisältä. Valmiit munkit kieriteltiin sokerissa ja osa kanelisokerissa. Minun ja Tepon perinteeksi on muodostunut munkkein paistaminen kaikille vanhempieni luona aina vappuna.
Ihan kelpo munkkeja noista viljattomistakin tuli. Kyllähän niistä maistoi etteivät ne niitä perinteisiä munkkeja olleet, mutta ihan syötäviä olivat. Näiden viljattomien jälkeen teimme myös niitä perinteisiä vehnäjauhoilla tehtyjä munkkeja. :)
Tuolla viljattomalla reseptillä voisi kokeilla joskus myös pullien ja korvapuustien tekemistä.






Marengit ovat suht helppo ja halpa herkku ja ne sopivat myös vilja-allergisille.
Löysin Leivotaan-lehdestä kivan marenkikakun ohjeen, jota kokeilin hieman muokattuna. Alkuperäisessä ohjeessa kakun pohjat ovat mantelisia marenkipohjia. Minä kokosin kakun tavallisista pienistä marengeista, ilman mantelia. Näin ei tarvinnut arvailla onko pohja varmasti "kypsä" vai onko se jäänyt sitkeäksi.

Marenkikakun täytteeksi tuli ihanan raikas sitruunakreemi, joka tehtiin tuorejuustosta, kermasta, vaniljasokerista ja lemon curdista. Koristeeksi tuli vielä mustikoita.
Helppo ja herkullinen kakku, sopii minusta hyvin kesään. :)






Saapa nähdä tuleeko tuolle meidän pienelle neidille aikanaan jotain ruoka-aineallergioita, vielä niitä ei ainakaan ole, mutta aika näyttää. Itsellänikään ei ruoka-aineallergioita ole, jospa ei Sennillekään tulisi.

Oletteko muuten huomanneet, että ulkona on nyt valtavan kaunista! Omena- ja kirsikkapuut kukkivat juuri ja nyt kaikkialla on raikkaan vihreää. <3



lauantai 21. toukokuuta 2016

Kaasoilua, käynti juhlapaikalla

Niin ne ystäväni häät vain lähestyvät kovaa vauhtia!
Moni asia on jo hoidettu, moni suunniteltu jo hyvin ja osa vielä harkinnassa. 

Kaasona olen pommittanut morsianta erilaisin kysymyksin ja tiedusteluin onko sitä taikka tätä hoidettu tai mietitty. Minut haluttiin siis "perseelle potkijaksi", jotta häävalmistelut etenevät. Olen yrittänyt potkia vauhtia ja laittanut aina viestiä kun mieleeni on tullut jokin asia. Morsiuspari on itse hoitanut käytännössä kaiken, mutta eiköhän tuosta minunkin persuksille potkimisesta ole jotain hyötyä ollut. :D

Olen pyrkinyt olemaan hoputtajan roolini lisäksi morsiammelle henkinen tuki ja turva, se jolle voi avautua jos jokin mietityttää. Meidän väliseen ystävyyteen kuulukin toistemme "terapionti", joten tämä nyt ei sinällään ole mikään uusi juttu. Pystymme puhumaan toisillemme asiasta kuin asiasta. <3

Häistä on tarkoitus tulla mahdollisimman rennot ja mukavat. Ei mitkään jäykkistelypippalot. Silti rennotkin häät vaativat melkoisen määrään suunnittelua ja valmistelua. Nyt näyttää siltä, että kaikki saadaan ajoissa valmiiksi, hyvät juhlat tulee!

Yksi iso asia on ollut hoidettuna jo ajat sitten, hääpaikka. Hääpari tapasi toisensa merellä, joten sama teema jatkuu ihanasti myös häissä. Häitä vietetään merellä, upeassa vuonna 1948 rakennetussa m/aux Svanhild purjelaivassa.
Pääsimme alkuviikosta katsomaan tuota upeaa alusta. Voi että miten hieno se onkaan, siinä on ihan oma tunnelmansa, rento mutta silti juhlava.
Laiva oli talven korjattavana ja nyt siinä olikin ihana tervainen tuoksu, joka vetosi ainakin minuun. 
Nyt häät tuntuvat taas astetta konkreettisemmilta kun juhlapaikkakin on nähty.








Minulla olisi vielä ainakin puheen kirjoittaminen edessä. Saas nähdä mitä siitä tulee ja pystynkö sitä lukemaan, ilman että itkeä pillitän. :D
Itselleni olen jo ostanut mekon ja olen siihen oikein tyytyväinen, tosin sitä pitää vielä hiukan kaventaa, mutta äitini on lupautunut auttamaan siinä. :)


Kaasoilu, niin jännittävää ja ihanaa!

torstai 19. toukokuuta 2016

Uusien tuulien puhaltelua

Tänä vuonna syksy tuo tullessaan meidän perheeseen uusia tuulia, iso muutoksia elämään.

Senni täyttää kesällä kolme vuotta ja sitä myöten päiväkotitaival alkaa.
Hain jo alkuvuodesta Sennille hoitopaikkaa ja jännitimme saisimmeko paikan haluamastamme paikasta. Viime viikolla postiluukusta sitten vihdoin tipahti päätös, Senni sai paikan juuri sieltä mistä toivoimmekin! Olen kyllä niin tyytyväinen ja Senni odottaa jo innolla koska pääsee päivähoitoon.
Ihan mahtava yllätys oli myös kun kuulin, että Sennin serkkutyttö aloittaa myös hoidon samassa paikassa ja vielä samassa ryhmässä! Tytöt ovat aina leikkineet niin hyvin yhdessä ja nyt pääsevät vielä samaan hoitopaikkaankin. Kiva kun on ainakin yksi tuttu kaveri kun aloittavat hoidon. :)



Serkukset, käsikädessä <3



Päivähoidon aloittaminen on iso muutos Sennin arkeen ja toki koko perheelle. Innolla sitä odotetaan, mutta onhan se toki jännittävää ja minusta myös haikeaa. Arkemme tulee muuttumaan niin paljon. Tähän asti olemme saaneet aikatauluttaa menomme aikalailla itse, syksyllä se ei enää menekään ihan niin. Haikeudella jätämme myös perhekerhon, muskarin ja avoimen päiväkodin. Onneksi olemme saaneet muista kerhoilijoista kivasti uusia ystäviä, joita näemme varmaankin jatkossakin vaikka kerhot todennäköisesti meidän osalta jäävätkin pois.
Innolla odotan millaisia uusia tuttuja ja kavereita päivähoito tuo tullessaan.

Yksi iso kysymysmerkki syksyn osalta ovat omat uudet tuuleni. Minulla on jo suunnitelma A, johon pyrin ja rattaat on laitettu jo pyörimään. Suunnittelijaluonteena minulla on myös varasuunnitelma B ja hahmotelma varasuunnitelman varasuunnitelmasta C. Elämä ei vain yleensä mene niin kuin sen suunnittelee, joten yritän olla piirtämättä liian tarkkoja suunnitelmia. Asiat tuppaavat aina järjestymään parhain päin. Vaikka jokin asia näyttäisikin aluksi menneen pieleen, olenkin jälkeenpäin huomannut sen olleen oikein hyvä asia, suorastaan pelastus.

Koen olevani etuoikeutettu kun olen saanut olla kotiäitinä näinkin pitkään. Vielä kesän aion olla kotona. Syksylle toivon uusia tuulia. Vaikka olenkin viihtynyt kotona tyttöä hoidellen, on nyt vahva tunne siitä, että kaipaamme jo jotain muuta, meidän on mentävä jo eteenpäin. Senni on vain kerran näin pieni ja on ollut suuri ilo saada seurata hänen kasvuaan ja kehitystään aivan läheltä ja olla läsnä kun hän on oppinut uutta. Luottavaisin mielin vien hänet kuitenkin syksyllä päivähoitoon. Nyt tyttö on jo niin iso, että osaa itse vähän kertoa miten päivät menevät eikä hän ole enää niin riippuvainen äidistä. Lisäksi uudet leikkikaverit ja arjen puuhastelut ovat varmasti tytöstäkin tervetulleita.

Koitan saada porrastettua uudet tuulet niin, ettei kaikki tapahtu kerta rytinällä. En halua olla heti uuden arjen alettua kamalan stressaantunut ja sydän syrjällään. Toki uudet tuulet tuovat varmasti jännitystä ja ehkä stressiäkin, mutta en halua stressin kasvavan liian suureksi. Toivon että minulla olisi koko ajan tunne, että hallitsen asiat ja näin Sennilläkin olisi turvallinen ja hyvä olla.

Nyt pidän peukut pystyssä, että toiveeni omien uusien tuulien suhteen myös toteutuisivat. Nyt niitä kohden on paljon helpompi pyrkiä kun Sennin hoitoasiat ovat ratkenneet parhain päin. :)

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Pikkupotilaan kuulumisia

Vappuna saimme flunssan, eikä siitä olla vielä ihan täysin päästy vielä eroon ja viime perjantaina Senni sai ensimmäisen vatsatautinsa. :(
Vatsataudin vuoksi meiltä jäi väliin Sennin muskarin kevätjuhla, Vilman 10v synttärit ja siskonpojan 1v synttärit.

Nyt uskallan jo sanoa, että olemme ilmeisesti selättäneet yrjön. Senni oksensi koko pe-la yön, mutta sen jälkeen ei enää kertaakaan. Ruoka ei vieläkään maistu pikkuiselle ihan entiseen tapaan, mutta pikkuhiljaa.
Muu meidän perhe näyttää säästyneen oksennustaudilta, tosin voihan se vieläkin iskeä. Tein kyllä kaikkeni, ettei tauti leviäisi muihin! Pesin ja puunasin koko kodin desinfioivalla pesuaineella, etenkin ovienkahvat ja kylpyhuoneen erityisen huolella. Otimme käyttöön erilaiset gefilustuotteet ja niitä käytetään edelleen. Itse käytin myös ahkerasti käsidesiä, koska jouduin koskemaan yrjöpyykkeihin. Lisäksi nielin kokonaisia valkopippureita. Joo o, valkopippureita. Olin jo aiemmin lukenut, että kun nielee kokonaisia valkopippureita, voi välttyä vatsataudilta. Tämä perustuu siihen, että valkopippurit lisäävät vatsalaukun limaneritystä ja limahan suojaa vatsaa viruksilta ja bakteereilta. Humpuukia tai ei, minä nielin kokonaisia valkopippureita.

Suht vähällä näyttäisimme päässeen tämän ensimmäisen vatsataudin osalta. Senni onneksi joi tosi hyvin vaikka oksentelikin, näin ei päässyt kuivumaan. Sen sijaan veljeni ja vanhempani saivat taudin huomattavasti rankempana. Ehkä meitä auttoi se, että otimme heti gefilustuotteet käyttöön kun tiesin että vatsatauti saattoi tarttua meihin. 

Pari päivää sitten ehdin jo houkaista, että huh oksennustauti on ilmeisesti saatu ajettua pois. Edessä oli kuitenkin jo uusi vaiva. Sennin ihoon tuli kummallisia näppyjä/ihottumaa.
Ensimmäiset näpyt huomasin tytön korvanlehdissä, sitten kasvoilla, käsissä, jaloissa, kyljessä...aivan kaikkialla. 
Näpyt eivät näyttäneet häiritsevän tyttöä, eivät kutisseet tai muuta. Ne vaihtoivat paikkaa suht nopeasti eli jos hetki sitten poskessa oli näppyjä, katosivat ne pian ja ilmestyivät sitten jonnekin muualle. Epäilin näppyjä nokkosrokoksi, kaikki muu täsmäsi paitsi se, että näpyt eivät ilmeisesti kutisseet. 

Ensin näytti siltä, että näpyt katoavat itsestään. Toisin kuitenkin kävi kun menimme ulos, pian koko tytön naama oli täynnä näppylöitä! Pelkäsin, että kyse on jostain allergiasta esim. siitepölylle ja että se mahdollisesti aiheuttaisi hengenahdistusta. Tyttö oli vietävä lääkäriin. Itse en valitettavasti päässyt tyttöä sinne viemään, mutta Teppo hoiti homman. Reippaasti tyttö oli antanut tutkia itsensä. Odotusaulassa oli ilmeisesti ollut vähän tylsää, leikkinurkkauksesta huolimatta, sillä tyttö oli todennut isälleen "voi luoja kun täällä kestää". ;)




Näpyt osattautuivat nokkosrokoksi, ihan niin kuin olimme epäilleetkin. Nokkosrokon syy jää kuulema usein arvoitukseksi, mutta todennäköisesti vatsatauti laukaisi sen. Senni sai antihistamiinikuurin ja nyt näppyjä ei ole enää tullut lainkaan. :)

Enää on flunssasta vaivaksi jäänyt nuha ja yskä, minulla jaTepolla pahempana kuin Sennillä. Mutta eivätköhän nekin pian kaikkoa ja olemme taas terveinä. Toivotaan ainakin näin. :)

lauantai 14. toukokuuta 2016

Kutsumaton vieras

Tämän viikonlopun piti olla täynnä iloa ja juhlaa, toisin kävi. Kotiimme on nimittäin tullut vieras, vieras jota emme todellakaan kutsuneet kylään. Tämän tunkeilevan vieraan nimi on yrjö. 
Jep, Senni on saanut elämänsä ensimmäisen oksennustaudin. Koko viimeyön pieni tyttönen vain oksensi ja oksensi. Lakanapyykkiä tuli aivan järkyttävästi ja koko neiti piti pestä hiuksia myöten pari kertaa. :(

Tänään olisi ollut muskarin kevätjuhla. Tämä oli todennäköisesti meidän muskaritaipaleen loppu ja siksi olisi ollut erityisen ihana päästä kevätjuhlaan. Sennikin niin odotti että pääsee tanssimaan, laulamaan ja soittamaan sisilisko sihisee-laulua. Onneksi pääsimme eilen vielä viimeiseen muskariin ja annoimme yhdessä muiden muskarilaisten ja heidän vanhempiensa kanssa muskariopelle lahjan ja kortin.

Tänään olisi ollut myös Vilman 10v syndet, nekin jäivät nyt minun ja Sennin osalta väliin. :(
Varmasti Vilmaakin harmittaa kun emme päässeet, mutta minkäs teet. Olin tehnyt juhliin melkoisen määrän marenkeja (tavallisia ja salmiakki). Kolme iltaa/yötä niitä väkersin ja valvoin odottaen niiden valmistuvan. Mutta eihän niitä nyt mihinkään uskaltanut viedä, ettei vain tarttuisi yrjö kaikkiin syöjiin, se olisi kamalaa!

Kaiken kukkuraksi huomenna olisi ollut siskoni kuopuksen 1v synttärijuhlat. Pienen pojan ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat, emmekä pääse paikalle. :(
En halua ottaa sitä riskiä, että tartutamme tätä eteenpäin. Varsinkin ihan pienille lapsille tällaiset voivat tarkoittaa sairaalareissua.
Kevätjuhlalle ei nyt oikein voi enää mitään, mutta varmasti tulemme juhlimaan synttärisankareita vielä jotenkin, kunhan tästä toivutaan. Nyt odotan kauhulla koska on minun vuoroni halailla pönttöä. Tämä tuntuu olevan niin tarttuvaa sorttia, että tuskin selviän ilman tartuntaa. Flunssaakaan emme ole saaneet vielä täysin karkoitettua.
Nyt täytyy sanoa, että harmittaa. :(

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Lasten kanssa tehdyt äp-lahjat

Tehtiin lasten kanssa äitienpäivälahjoiksi kosteuttavia kuorintavoiteita. Itse tehtyjen kuorintavoiteiden tekeminen on helppoa ja nopeaa. Niitä voi tehdä pientenkin laste kanssa, mutta myös isommat lapset pitävät niiden tekemisestä. Meillä ainakin sekä tuo taapero että koululainen pitivät oikein kovasti kun saivat sekoitella aineksia sekaisin.

Vauvanruokapurkkeja käytetään paljon monissa DIY ja askartelujutuissa, niin käytimme mekin tällä kertaa. Purkkeihin laitoimme valmiit kuorintavoiteet. Purkkien kannet olin spraymaalannut etukäteen. Osa purkeista sai pitsitarranauhan ympärilleen. Jokaiseen purkkiin laitettiin pakettikortit, joissa selvisi mitä kuorintavoiteet sisältävät. Kansiin liimasimme vielä pienet suodatinpussiruusukkeet.





Millaisia kuorintavoiteita me sitten tiemme? Mitään tarkkoja määriä aineksista en osaa kertoa, sillä teimme kuorintavoiteet sen mukaan mikä näytti, tuntui ja tuoksui hyvältä.
Teimme kahdenlaisia kuorintavoiteita.

Kosteuttava sokerikuorinta:
Kookosöljy, sokeri, piparminttuaromi, väri.

Kosteuttava kahvikuorinta:
Kookosöljy, kahvinpurut, vaniljasokeri, kaneli.


Molemmat tehtiin samalla kaavalla. Ensin lämmitettiin kookosöljyä mikrossa sen verran, että siitä tuli juoksevaa. Sitten vain muita aineksia sekaan ja sekoitetaan.
Kuorintavoide purkkiin ja valmista. :)
Lapsista sekoittelu ja ainesten lisääminen oli hauskaa puuhaa. Näiden tekeminen ei vie paljoa aikaa, joten kiinnostus hommaan ei ehdi lopahtaa kesken.
Pikku vinkki: kun olet purkittanut voiteet, anna niiden jäähtyä kunnolla ennen kuin suljet ne. Meillä voiteet eivät olleet mitenkään kuumia, hiukan lämpimiä koska kookosöljy oli sulatettu. Menin sulkemaan purkit heti ja sitten niitä ei meinannutkaan saada enää auki! Lämmön takia purkit oikein imaisivat korkit kiinni itseensä. Itse en saanut purkkeja omin voimin auki. Kahden miehen voimalla purkki saatiin auki, toinen piti kiinni purkista ja toinen käänsi korkkia auki ja naps se aukesi. :D
Malttakaa te siis antaa kuorintavoiteiden jäähtyä kunnolla ennen kansien sulkemista niin ne saa sitten vielä aukikin. ;)
Meillä ei tosin olisi ollut aikaakaan odotella jäähtymistä.

Minun lempparini on ehdottomasti tuo kahvikuorinta, se tuoksuu niin hyvältä! Sitä tekisi mieli syödä, niin hyvältä se tuoksuu. Kun sitä käyttää lämpimässä suihkussa, tuoksu leviää koko kylpyhuoneeseen, sellainen herkullinen ja aromaattinen tuoksu. Kahvinpurujen ansiosta kuiva iho saa kyytiä ja kookosöljy kosteuttaa ihanasti, tuloksena pehmeä ja kosteutettu iho.

Sokerikuorinta on ulkonäöltään kahvikuorintaa kauniimpi. Sokerikuorintavoide on hienorakeisempaa kuin kahvikuorinta. Tässä tuoksu on myös ihana, joskaan ei niin huumaava kuin kahvikuorinnassa (minun mielestäni). Myös sokerikuorintavoide toimii hyvin ja sillä saa pehmeän ja kosteutetun ihon.
Kokeilkaa ihmeessä!


Lahjojen lisäksi lapset saivat askarrella kortit. Sennin kanssa askartelimme seurakunnan perhekerhossa äp-kortit Mummulle (minun äidilleni) ja Mummille (Tepon äidille). Kortteja jatkettiin vielä hieman kotona ja Vilmakin sai osallistua Mummin kortin koristeluun. Vilma sai tehdä äidilleen alusta asti kortin itse, samalla mallilla kuin Mummin ja Mummunkin kortit oli tehty.
Mummi sai lahjansa ja korttinsa samana päivänä ja Vilma otti äitinsä lahjan mukaansa myös samana päivänä.



Äitini kortti ja lahja saivat kuitenkin odottaa äitienpäivään ja ehdinkin kysellä Senniltä, millaisena hän näkee Mummun. Sennin kertomat asiat kirjoitin sitten korttiin, niitä on varmasti hauska lukea joskus myöhemminkin.



Sennin 2v10kk mietteitä Mummusta:

- Mummu tykkää kaikista 

- Mummu tekee kivoja juttuja mun kanssa

- Mummu osaa työntää vaunuja, pestä Nannin (Sennin pehmopupu Fanny), ommella pipoja ja mekkoja

- Mummu on nukkunu kauheesti

- Mummu on kiva, minä tykkään Mummusta, minä lakastan Mummua


Kolmas äitienpäiväni

Äitienpäivä aamuna ensimmäinen ajatukseni oli, voi ei! Heräsin nimittäis kamalaan kitalaki-&kurkkukipuun ja nenäkin oli tukossa. Olin saanut flunssa. Kuumetta ei onneksi ollut ja muuten vointi oli ihan ok.
Aamu vietettiin leppoisasti ja rauhallisesti kotona. Minua muistettiin kukilla, kakulla ja muumiaiheisella lahjalla. <3
Ennen kuin Tepon oli mentävä töihin, ulkoilimme yhdessä tuossa omalla pihalla. Sennistä oli hauskaa kun isikin teki hiekkakkuja.






Iltapäivällä lähdin Sennin kanssa vanhempieni luo. Mummua muistettiin itselehdyllä lahjalla ja kortilla ja toivotettiin tietenkin hyvää äitien päivää. 
Minä ja siskoni Nea ja Jaana annoimme äidillemme lahjaksi tuulikellon, sellaista äitini oli toivonut. :) 








Äiti oli tehnyt aivan älyttömän hyvää kakkua, nam nam. 
Sää oli mitä ihanin, joten mummulassakin ulkoiltiin lähes koko ajan. Halkopino ja sahanpurut kiinnostivat taaperoita ja niiden kanssa he leikkivätkin pitkän tovin ja me äidit saimme istua ja katsella heidän leikkejään, jutella rauhassa ja nauttia kovasti lämmittävästi kevätauringosta.






Flunssasta huolimatta, kolmas äitienpäiväni oli ihana. <3



sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Turvalonkeroita keskosille

Turvalonkerot, niistä on varmasti suurin osa kuullutkin, mutta kerrataan silti. Turvalonkerot ovat pieniä virkattuja mustekalapehmoja, jotka on tarkoitettu keskosille, mutta myös muille vauvoille jotka joutuvat syystä tai toisesta olemaan sairaalassa letkujen ja piuhojen keskellä. 
Vauvat tarraavat helposti kiinni piuhoihin ja letkuihin, niistä turvallisuuden tunnetta hakien. Letkut ja piuhat olisi hyvä jättää rauhaan, etteivät vain irtoaisi ja siten hakaloittaisi hoitoa. Turvalonkeroiden avulla pienokaiset jättävät tärkeät piuhat ja letkut rauhaan kun voivat tarrata mustekalan lonkeroihin.

Nyt turvalonkerovillitys on levinnyt laajalle ja sairaaloihin lähetetään mustekalapehmoja vauvoille. Turvalonkerot tuovat vauvalle turvallisuuden tunnetta, mutta varmasti myös hyvää mieltä vanhemmille kun huomaavat, kuinka ihan vieraatkin ihmiset haluavat auttaa hiedänkin pienokaistaan elämänsä alkutaipaleella. Turvalonkeron pienen pään voi laittaa myös tutin eteen, jotta se pysyisi pienen suussa ja kehittäisi imemisrefleksiä.

Turvalonkeroiden tekeminen on varsin helppoa. Facebookissa on oma turvalonkero-ryhmänsä, teko-ohjeineen ja vinkkeineen. Ihan mitkä tahansa langat eivät turvalonkeroihin käy, langasta ei saa lähteä mitään haituvaa, mutta fb ryhmästä saa kaikki ohjeet. Ohjeen turvalonkeroiden tekemiseen löydät myös tästä.
Itse innostuin turvalonkeroista kun niistä kuulin ja päätin, että minäkin haluan auttaa pieniä vauvoja. Ne videot, jotka olen nähnyt kun keskonen on saanut turvalonkeron vierelleen ja hapuilee lonkeroita ja tarraa niihin pienillä sormillaan kiinni, on niin kovin liikuttavaa. Niistä näkee kuinka pieni saa turvaa tarraamalla kiinni lonkeroihin. 

Pyysin myös äitiäni ja siskoani Jaanaa mukaan turvalonkeroita virkkailemaan ja he olivat heti mukana. Muutamat turvalonkerot on nyt virkkailtu ja ne matkaavat Kanta-hämeen keskussairaalaan. :)









Oletko sinä kuullut turvalonkeroista 
tai kenties jopa tehnyt niitä?



OIKEIN ILOISTA JA AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ! <3