perjantai 29. huhtikuuta 2016

Käyttämämme hyvinvointipalvelut

Hyvinvointiyhteiskunta, sellaiseksi Suomea sanotaan. Tv:ssä pyörii Arman Pohjantähden alla-sarja, joka kertoo varsin kaunistelematta niistä epäkohdista jotka maassamme vallitsevat. Itku kurkussa itsekin olen sarjaa seurannut ja kauhistellut kuinka näin voi olla.

Jotenkin sitä tuli varsin etuoikeutettu olo. Emme todellakaan elä ns. herroiksi, mutta meillä on koti jossa asua, pääosin terveellinen ja turvallinen elinympäristö, kaikki perustarpeet kunnossa. Meidän on hyvä olla.
Aloinkin pohtia mitä sellasia hyvinvointipalveluja me käytämme, jotka niin kutsuttu hyvinvointiyhteiskunta "ilmaiseksi" meille tarjoaa ja sainkin aikaiseksi melkoisen listan. Käyttämämme hyvinvointipalvelut ovat edistäneet sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiamme.


Ihan ensimmäisena tuli mieleen erilaiset kerhot yms. Käymme seurakunnan perhekerhossa sekä satunnaisesti MLL:n perhekahvilassa ja avoimessapäiväkodissa. Nämä kaikki ovat ehdottomasti olleet meidän arjessamme isoja asioita. Nämä ovat lisänneet henkistä hyvinvointiamme. Minä olen saanut uusia ystäviä ja arvokasta vertaistukea muilta vanhemmilta. Sennikin on löytänyt liudan ystäviä ja saanut sosiaalisia kontakteja niin aikuisiin kuin lapsiinkin ja oppinut toimimaan ryhmässä. Kerhot tuovat kaivattua vaihtelua arkeen, me kaipaamme muutakin kuin vain kotipäiviä. Lisäksi erilaiset menot rytmittävät arkea mukavasti.
Kerhoihin ja kahviloihin osallistuminen itsessään ei maksa mitään. Niissä saa usein askarrella, eikä mitään materiaalimaksuja peritä. Seurakunnan kerhossa on lauluhetkiä, niistä lapset pitävät kovasti ja toki myös aikuiset, laulut leikkeineen tempaavat mukaansa.
Avoimessa päiväkodissa on myös lauluhetkiä, lukuhetkiä, askartelua ja erilaisia temppuratoja. Vapaalle leikille on myös aina aikaa, lapset saavat keskenään (vanhempien valvonnassa) kehitellä leikkejään, leluja on millä leikkiä ja pelata.
MLL:n kahvilassa saa kattavan aamiaisen hintaan 1€/henkilö. Ei lainkaan paha hinta kun tarjolla on esim. erilaisia leipiä, juustoa, leikkelettä, vihanneksia, pähkinöitä, maissinaksuja, hedelmiä ja yleensä joku on vielä leiponutkin jotain jälkkäriä. Jälkkärit ovat yleensä teemaan mukaisia esim. laskiaisena laskiaspullaa ja vappuna munkkeja jne.
Seurakunnan perhekerhossa on aina kahvihetki. Kahvia, teetä ja mehua saa talon puolesta ilmaiseksi. Kerholla on lista, johon halukkaat voivat laittaa nimensä jos haluaa tuoda jotain tarjottaavaa kerhoon. Nimeä ei tarvitse listaan laittaa jos ei halua tuoda mitään, tämä on siis aivan vapaaehtoista. Jos kukaan ei ole tuonut mitään, eikä kaappiin ole jäänyt keksejä, mennään sitten kahvi/tee/mehulinjalla.
Useimmiten tarjolla on kuitenkin jotain pientä herkkua kahvin kaveriksi. Tarjottavat saavat olla kaupan valmiitakin tuotteita, mutta useimmiten tarjollanon itse leivottuja herkkuja.
Minä olen itsekin laittanut nimeni pari kertaa listaan. Viimeksi tällä viikolla vien tarjolle mustikkarahkapiirakkaa ja marenkeja. Ihanaa saada purkaa leipomisvimmaansa! :D

Moni ottaa myös omat eväänsä mukaan, me olemme kuitenkin menneet aina kotiin syömään lämpimän ruuan, herkkuja syödäänkin kohtuudella jotta ruokakin maistuu kotona. Sen lisäksi, että kahvihetkillä pääsee yleensä maistelemaan herkkuja, pääsevät lapset opettelemaan kuinka ruokapöydässä käyttäydytään isommallakin porukalla, minusta erittäin tärkeä taito. Hienosti lapset osaavat odottaa omaa vuoroaan ja istua paikoillaan syömisen ajan. Kun oma lautanen on tyhjentynyt annetaan paikka seuraavalle ja kiitetään tarjottavista. :)








Kirjaston palveluja käytämme keskimäärin kerran viikossa. Meillä luetaan joka ilta iltasatu, joten kirjoja lainataan paljon. Kirjojen lisäksi lainaamme musiikkia ja toisinaan dvd:tä. Kirjaston alakerrassa on usein erilaisia taidenäyttelyitä, jotka käymme välillä katsomassa. :)


Käytämme myös erilaisia ulkoilu- ja liikuntahyvinvointipalveluja.
Ulkoilupaikkoja on monenlaisia aina leikkipuistoista, pururatoihin ja suolenkeistä kesän uimapaikkoihin







Ulkoliikuntapaikkojen lisäksi olemme nyt alkaneet käymään Peuhupäivillä. Peuhupäivät järjestetään 2 kertaa kuussa, kerran kuussa urheilutalolla ja kerran kuussa erään koulun liikuntatiloissa. Me olemme käyneet urheilutalolla. Osallistuminen ei maksa mitään. Lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin liikuntavälineisiin mm. estehyppyihin, pehmopalikoihin, trampoliiniin, puolapuihin ja voimistelurenkaisiin. Peuhupäivässä pääsee myös pelaamaan sählyä ja jalkapalloa. Ihanaa että ilmaisia liikuntamahdollisuuksia on tarjolla. Se reimu mikä lapsista näkyy kun saavat kirmailla pitkin salia ja leikin varjolla pääsevät purkamaan energiaansa, on ihana katsella.
Sennikin menee tohkeissaan kokeilemaan uusia asioita, viimeksi hän oppikin kuperkeikan ja oli siitä niin innoissaan. :)



Olemme osallistuneet myös moniin tapahtumiin esim. talvikarnevaaliin ja pääsiäistapahtumaan. Tapahtumissa on paljon kaikenlaista, mikä ei maksa mitään, osa aktiviteeteistä maksaa mutta yleensä vain euron tai pari.







Monia "ilmaisia" hyvinvointipalveluja on siis meidän viikottaisessa käytössä, kaikkia en varmasti muistanut edes mainita. Toki moni näistä pyörii verovaroin, mutta kun näistä ei tule kotiin mitään erillistä maksua, pystyy moni halutessaan osallistumaan näihin. Näissä hyvinvointipalveluissa ihmisiä ei erotella parempiin ja huonompiin, kaikki ovat tervetulleita ja porukkaa onkin monenlaisista perheistä paikalla. :)
Meidän perheelle nämä hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä ja olen niistä kovin kiitollinen. Jos nämä olisivat maksullisia, tuskin kävisimme kaikissa.


Millaisia "ilmaisia" hyvinvointipalveluja teidän perhe käyttää arjessa säännöllisesti? 
Veikkaampa, että moni vauvaperhe käyttää ainakin neuvolan palveluja ahkerasti. :)

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Lapsimessut 2016

Kävimme tänäkin vuonna lapsimessuilla. Messuille suuntasin Sennin, siskojeni Nean ja Jaanan ja Nean pojan Vilmerin kanssa. Minulle messut olivat jo neljännet ja ajatuksena olisi mennä jälleen ensi vuonnakin. 





Seuraavalla kerralla voisi kyllä yrittää mennä ilman lapsia. Lasten kanssa meni kyllä hyvin, mutta onhan messuilu rankkaa aikuisillekin niin on se myös lapsille. 
Vauvaikäiset menevät vielä hyvin vaunuissa, mutta tuollainen taaperoikäinen kyllästyy pian rattaissa istumiseen. Senni pääsi aina tasaisin väliajoin kävelemään, mutta välillä tuli harmi kun ei saanut haahuilla ihan minne vain, vaan piti pitää kädestä kiinni. Hienosti Senni kuitenkin jaksoi olla, vasta ihan lopussa tuli väsyitku ja sitten uni maistuikin. Messuilla Sennin lempparijuttuja taisivat olla taikahiekka, muumitalo ja iso Sylvanian Families-pupuhahmo.








Messuille menimme junalla, meiltä on niin helppo matkustaa junalla. Ei tarvinnut ajella ruuhkassa ja etsiä ikuisuutta parkkipaikkaa. Matkat menivät tosi hyvin. Menomatkalla Senni leikki leikkivaunussa ja paluumatkan hän nukkui.
Menomatkalla törmäsimme muuten yhteen bloggaajaan, Terhiin! Oli aivan huippua nähdä taas ja vaihtaa pari sanaa. Terhin mukana oli suloistakin suloisempi Hugo-vauva, ihana suurisilmäinen suloisuus. Tämä kohtaaminen oli ehdottomasti yksi kohokohta minulle koko reissussa. <3

Messuilla on aina ihan älyttömästi kaikkea tarjolla, eikä kaikkea millään ehdi katsoa, ainakaan kovin tarkkaan, vaikka messuilla viettäisikin koko päivän. Olinkin tehnyt listan mitä kaikkea haluaisin katsoa/ostaa messuilta. Kiertelimmekin ensin ne paikat jotka olivat meidän listoilla. Minun listallani oli kesävaatteita Sennille, purukoruja, tarramonsteri ja aurinkolasit.

Aurinkolaseja en löytänyt sellaisia, jotka haluaisin Sennille, mutta kaikki muut listalla olleet asiat löysin.
Tarramonsterin pisteeltä tarttui mukaan tarjouskuponki. Pääsee tilailemaan nimikointitarroja Sennin vaatteisiin. :)

Niitä nimikoitavia vaatteitakin löytyi. Valinnanvaraa olisi ollut vaikka kuinka!
Minulla oli mielessä yksi tietty mekko, Sampsukan bambimekko. Sennillä oli samainen mekko vuoden ikäisenä ja nyt olin saanut päähänpinttymän, että samanlainen mekko oli saatava nytkin. :D
Onneksi mekko löytyi! Lähestulkoon juoksin Sampsukan kojulle kun sen näin ja kiiruhdin äkkiä bambimekkojen luo. Kuosi on niin ihanan värikäs ja suloinen. Kuosi on jotenkin retro, mutta väritys enemmän tätä päivää. Ostin samasta kankaasta ommellun piponkin Sennille, niin ihanaa tuo bambikuosi on. <3

 Sampsukan valmistavat vaatteet on valmistettu 100% Suomessa (myymälät Joensuussa ja Nastolassa).







Yksi odotettu vaatemerkki minulle oli Metsola. Ihania vaatteita siellä nytkin oli, mutta ne jäivät vielä harkintaan.
Sen sijaan löysin Blaan pisteestä ihanan keltaisen mekon, kultaisilla pääskykuvioilla. Blaa on meille ennestäänkin tuttu merkki ja olen tykännyt.


Blaan vaatteet rakastavat toistuvaa pesua ja ovat armollisia kovalle kulutukselle. Tuotteet eivät sisällä haitallisia aineita ja ovat aina huolellisesti tarkastettuja, turvallisia tekstiilejä. Mallistoista saa tehtyä monia hauskoja yhdistelmiä, vaikkapa jokaiselle viikonpäivälle omansa. Ne kestävät sisarukselta toiselle ja pesukerrasta toiseen.
Puuvilla on orgaanista ja GOTS-sertifioitua. Ympäristö on huomioitu tuotannon kaikissa vaiheissa, parhaalla mahdollisella tavalla. Tehtaissa ei käytetä lapsityövoimaa ja työstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa.
                                        




Melli ecodising oli minulle ihan uusi tuttavuus. Melliltä löysin aivan supersuloisen sulkamekon Sennille. Tämä on tytölle eniten mieleen ostamistani mekoista. Melkoisen taivuttelun jälkeen sain laittaa mekon käyttöönottopesuun, niin kovasti taapero siitä piti.


Melli EcoDesign -lastenvaatemerkki panostaa vahvasti kotimaisuuteen. Vaatteiden suunnittelu, kankaan valmistus ja painanta sekä ompelu tehdään Suomessa kotimaisia materiaaleja käyttäen.





Tällaisia vaatteita ostaa oikein mieluusti. Sen lisäksi, että ne ovat laadukkaita ja todella nättejä ja hyviä päällä, ovat ne myös ekologisia ja suomalaisia. Näitä yrityksiä haluaa tukea enemmän kuin mielellään. Näin tietää mitä sitä lapsensa päälle oikein pukee, ei tarvitse miettiä myrkkykemikaaleja eikä tue lapsityövoimaa. :) Näistä ostoksista jää hyvä mieli!



Kun Senni oli 9kk ikäinen ostin hänelle messuilta Must Have jellystone desingin silikonisen purukorun valkoisena. Koru on ollut ihan mahtiostos! Se on ollut kovassa käytössä, mutta edelleenkin todella hyvässä kunnossa. Plussaa korulle tulee turvallisesta BPA vapaasta silikonista, turvalukosta ja korun helposta puhdistamisessa joko astiksessa ja pyykkikoneessa.
Nyt halusin ostaa samanlaisen korun, mutta eri värisenä. Halusin myös itsellenikin korun, toki sellaisen aikuisten mallisen. Koruja on kaiken ikäisille, ei siis ole vain vauvoille suunnattu tuote. 



Jellystone Designs -purulelut ja -korut ovat myrkyttömiä ja metallittomia. Tuotteissa ei ole käytetty bisfenoli A: ta, ftalaatteja eikä PVC: tä ja ne on valmistettu pehmeästä silikonista. Samaa silikonia on käytössä monissa sairaaloissa ja leivontatuotteissa. Tuotteet ovat hajuttomia, lämmönkestäviä ja vesitiiviitä. Voit siis rauhassa mennä vaikkapa uimaan korujen kanssa. Turvallisuus on otettu myös huomioon laittamalla kaulakoruihin helposti aukeavan lukon, joten koru ei vetäisemällä mene rikki tai aiheuta kipua tai kuristumista lapset siitä vetäessä.

Korut eivät tue homeen tai bakteerien kasvua ja ne on helppo puhdistaa saippualla ja vedellä tai vaikkapa astianpesukoneessa.

Jellystone Designs tuotteilla on CE-merkintä.




Kaikenlaista ihanaa messuilta siis löytyi. Aika kului hujauksessa ja tuntui kuin puoli Suomea olisi ollut paikalla, välillä oli todella ahdasta liikkua vaunujen kanssa (tässä myös yksi syy, miksi seuraavaksi olisi kiva päästä messuille vain aikuisten kesken).
Väsyneinä, mutta tyytyväisinä palailimme alkuillasta koteihimme. Toivottavasti pääsen ensi vuonna uudestaan. :)


Mitä tykkäät messulöydöistäni? Kävitkö sinä messuilla?


Postaus ei ole yhteistyöpostaus/sponsoroitu.

torstai 14. huhtikuuta 2016

inNOSHtunut

Olen aivan hurahtanut Noshin vaatteisiin! Näin keväällä vaatefirmat esittelevät uudet kevät/kesämallistonsa ja niin myös Nosh. Sain oivan tilaisuuden pitää jälleen kotikutsut ja tutustua vasta ilmestyneeseen naistenmallistoon, kun esittelijälle sattui vapautumaan yksi aika ja hän tarjosi sitä minulle.

Tämä uusi mallisto on ehdottomasti minun lempparini tähän mennessä, paljon kaikkea ihanaa jotka ovat tyyliini sopivia. Erityisesti ihastuin helminauhaprinttisiin JUHLA nimisiin mekkoihin. Kauniita värejä ja kauniin naisellisia leikkauksia. JUHLA mekko oli siis ostettava, sen päätin jo ennen kutsuja. Kutsuilla sitten pääsin sovittamaan mikä malli olisin minulle paras ja päädyin kauniiseen turkoosiin mekkoon, kuminauhavyötärö rypytyksellä ja ihanilla etutaskuilla.




Minulla on ennestään jo Noshin biker tregginsit mustina ja ne ovat ehdottomasti olleet mukavimmat housut mitä minulla on aikuisiällä jalassani ollut. Vihdoinkin olen löytänyt siistit/hyvännäköiset housut, jotka ovat myös mukavat päällä. Tilasinkin uudet samanlaiset pöksyt, nyt vain toffeen värisenä. :)






Tilasin myös aivan uudenlaiset housut, chinot. Näissä minua kiehtoi rento mutta tyylikäs malli ja ihana oliivin vihreä väri. Näitä en päässyt testaamaan kun juuri minun kokoani ei ollut sovituskappaleena. Tilaamani housut olivat ilokseni juuri minulle sopivat.






Kesäksi kaipasin myös jonkinlaista t-paitaa ja sekin löytyi uudesta mallistosta. Aika simppeli, kauniin puuteriroosan värinen teeppari, jonka takakappale on kauniisti pyöristetty.






Monta ihanuutta siis löysin itselleni ja olen tästä niin innoissani. Sennille en tällä kertaa tilaillut mitään, sillä hänelle löydän varmasti kesävaatteita viikonloppuna lapsimessuilta, joita odotamme innolla. :)

Kutsuille sain kivan määrän vieraita, vaikka ensin näyttikin siltä että kaikki ovat jossain reissussa. Vieraille halusin tietenkin tarjota jotakin syötävää. Suurimman osan tein gluteenittomana, jotta jokainen voisi herkutella samoilla herkuilla. Olen onnistunut löytämään aivan täydellisen ohjeen suolaiseen gluteenittomaan piirakkaan. Tähän asti olen tehnyt kinkkupiirakkaa, mutta vaihtelun vuoksi tein nyt savulohipiirakan ja ai että tulikin hyvää! Aion tehdä tästä eteenpäin suolaiset piirakkani aina tällä ohjeella, vaikke sen pitäisikään olla gluteeniton.
Koska vieraita pääsikin paikalle enemmän mitä alkuun näytti, niin pelkäsin että yksi piirakka ei välttämättä riitä, joten Teppo kävi ystävällisesti ostamassa lisäksi hieman suolakeksejä. Piiras riitti kuitenkin oikein hyvin.
Makeina gluteenittomina tarjottavina oli piparminttujäätelökakku mustaherukka-vadelmaraidoilla. Jäätelökakun tekeminen on super nopeaa ja helppoa ja lopputulos on suussasulava. Jäätelölle ostin söpöjä kertakäyttökippoja, annokset olisi voinut tehdä suoraan kippoihinkin mutta halusin testata jäädykekakkuvuokaani. Ja onhan kakku aina juhlavamman näköinenkin. Ohjeen jäätelön tekoon löydät täältä. Tein muuten perusohjeen mukaan, mutta kermana käytin flora vispiä, se ei ole niin rasvainen ja sopii koostumukseltaankin jäätelöön mielestäni parhaiten. 

Jätskikakun lisäksi tein itse marenkeja ja kaupasta ostin gluteenittomia täytekeksejä.
Lapsille oli lisäksi muumikeksejä ja vohvelikeksejä.
Tarjottavat näyttivät kelpaavan oikein hyvin. Jäätelö oli hyvä valinta lämpimänä kevätpäivänä.






Tänään kävin noutamassa pakettini ja olen entistäkin tyytyväisempi ostoksiini. Koitan tehdä vielä sovituskuvapostauksen. Tämän postauksen vaatekuvat olen napannut Noshin sivuilta.

En osta kovin usein itselleni vaatteita ja silloin harvoin kun ostan, poden usein siitä jostain kumman syystä huonoa omaatuntoa. En tiedä itsekään miksi, kukaan ei minua ostoksistani syyllistä eikä se ole muilta pois, kaikki saavat yhtälailla ruuan pöytään yms. Ei tulisi mieleenkään ostaa itselle uusia vaatteita, jos se tietäisi ettei perheen perustarpeet täyttyisi. Mistä se johtuu, että lapselle voi ostaa useinkin vaatteita ja siitä jää vain hyvä fiilis, mutta kun itselleen ostaa jotain niin on kamala morkkis? Nyt yritän kerrankin olla syyllistämättä itse itseäni. Olen ansainnut uudet vaatteet edes silloin tällöin, vai mitä.






Joko sinä olet ostanut itsellesi kevääksi vaatteita? 
Podetko itsellesi hankkimista ostoksista huonoa omaatuntoa?

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Pihapiknik

Suurinosa lumesta on sulanut pois ja ilma on ihanan keväinen. Muutamia kauniin aurinkoisia päiviäkin on jo tähän kevääseen mahtunut ja silloin me vietämme mieluummin aikaa ulkona kuin sisällä.

Maanantaina oli oikein kaunis kevätpäivä. Saimme kyläilemään Sennin tädin ja serkkutytön. Sainkin idean pitää tämän kevään ensimmäisen pihapiknikin! Eväsretket ovat minusta mukavia ja rentoja, herkkujen nautiskelua ulkona. Sennikin on ihan innoissaan aina eväsretkistä. Viimekesänäkin käydessämme Muumimaailmassa, yksi kohokohta tytöstä oli ehdottomasti evästauko viltillä.

Olin tehnyt daimkakkua (tädin suuri suosikki). Pakkasin kakun, keksejä, popcornia ja mehua matkaan ja pystytin pienen pihapiknikin kera vilttien pihakatoksen alle.
Lapset maistelivat hieman herkkuja, mutta ulkoleikit vievät voiton. Me aikuiset saimmekin istua ihan kaikessa rauhassa ja mutustella kakkua. :D







Tytöillä leikit ovat sujuneet aina todella hyvin. Nytkin viettivät pitkän tovin kahden hiekkalaatikolla ja keinuheppaankin piti päästä kaksin. Kumpa tämä ystävyys jatkuisi aina vaan. :)
Kävimme keräämässä viimekesäisiä hevoskastanjan siemeniä maasta. Sennille nämä olivat jo tuttu juttu, mutta serkkutytölle uusi luontoelämys. Tytöt koristelivat hevoskastanjoilla hienot hiekkakakut.






Reilu pari tuntia meni hujauksessa ulkoillessa. Sitten olikin jo aika siirtyä sisälle. Ruuan jälkeen tyttöjen leikit jatkuivat edelleen hyvin. Senni on aika valikoiva sen suhteen ketkä päästää halimaan itseään. Tämän tädin ja serkkutytön haleja odotetaan aina innolla, halit kuuluvat jo ikään kuin ohjelmaan kun he kyläilevät meillä. :D
Yhtäkkiä olikin jo ilta ja vieraiden aika lähteä kotiin. Serkkutyttö olisi tosin halunnut jäädä yökylään. <3

Päivä meni niin mukavasti ja hurjan nopeasti. :)

Jokos te olette ehtineet pitää eväsretkiä?

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Ihana yllätys

Millä tavalla teillä osoitetaan, että välitetään? Siis muutenkin kuin sanoin, pusuin ja halauksin?

Minä itse osoitan ehkä eniten sanoin, mutta tykkään hemmotella rakkaitani myös kokkauksillani ja leipomuksillani. En juurikaan ostele lahjoja tai järjestele ylläreitä, ehkä pitäisi. 

Teppo sen sijaan tykkää ostaa lahjoja, joista tietää minun pitävän. Kukat ilahduttavat minua myös joka ikinen kerta, vaikka kukkakimppu onkin ehkä joidenkin mielestä imelä ja kulunut juttu, minusta se on romanttista.
Teppo on myös taitava järjestämään ihania ylläreitä. Joskus hieman isompia ja joskus hieman pienempiä ylläreitä, ihania ylläreitä.

Minä ja Senni saimme juuri ihana yllärin. Teppo väitti vievänsä meidät vain ajelulle, muka ilman päämäärää. Aavistin jo tästä, että jotain on tekeillä, sillä olemme käyneet vain ajelulla viimeksi joskus ennen Sennin syntymää. Siitä, mihin olimme matkalla minulla ei ollut mitään tietoa. Sen aavistin, että olemme varmaan ulkona, koska Sennille piti pukea ulkoiluvaatteet joilla saa rymytäkin.

Kuten varmaan moni muistaakin, minä rakastan kallioita! Jokin niissä kiehtoo minua! Tämän tietää myös Teppo. Hän vei meidät retkelle Valkjärvelle, kallioiselle alueelle josta voi ihailla järveä ja jossa on grillipaikkoja ja kesällä Valkilla voi mennä uimaankin. 
Olemme käyneet Valkilla ennenkin, useammankin kerran, joka kerta tykästyn paikkaan uudelleen. Paikka on pienehkö ja helppokulkuinen, siksi sinne on mukava mennä lastenkin kanssa. Valkilla on mukava grillailla katoksen alla ja ihailla maisemia. Maisemat ja luonto ovatkin ihan parasta! Paljon sammaleen peittämiä isoja kiviä, mäntyjä ja maa täynnä pikkuisia käpyjä. Ja ah, ne kalliot! <3 En oikein osaa sanoa mikä kallioissa kiehtoo, ne ovat niin kauniita, kauniin yksin kertaisia, karuja, puhtaita ja korostavat ympärillä olevan luontoa ja kasvistoa.

Tuolla pääsee aina rentoutumaan, voi kävellä luonnossa ja ihailla kaikkea ympärillä olevaa. Minä olen aina tuolla niin kallioiden lumoissa, että mahdolliset murheet ja huolet unohtuvat.






Jos minä ja Teppo pidämme rennosta oleilusta ja grillailusta kallioisella järvimaisemalla, niin pitää myös tuo meidän pieni tyttäremmekin.
Isi näytti, että jäisen järven pintaan voi heitellä käpyjä ja siitäkös tyttö innostui. Jäätynyt järvi oli pienestä kovin ihmeellinen.
Myös muu luonto hämmästytti ja kummastutti pientä kulkijaa. Kuinka jännittävää hänestä olikaan tutkia kallionkoloja, onttoa kantoa ja kuunnella kun tikka koputti puuta. Isoille kiville oli pakko päästä kiipeämään ja huipulla huutaa "huaaa, minä pääsin"!. Maasta löytyvä keppi muuttui Muumipapan kaukoputkeksi ja puunoksa noidan luudaksi, jolla saattoi lennellä. Sammal kiehtoi pientä tyttöä kovasti ja hämmästellen sitä silitteli. Koska hanskojen takia sammaleeseen ei saanut kunnolla tuntumaa, ratkaisi taapero tilanteen painamalla poskensa hellästi sammalta vastan " ihanan pehmeää".
Isin grillaamat makkarat ja pillimehu maistuivat luonnonhelmassa. (Teppo oli siis pakannut mukaan kestokassin joka sisälsi kaiken tarvittavan grillaamiseen aina polttopuista pillimehuihin).
Grillipaikan savupiipusta nouseva savu oli Sennistä hieno juttu ja sitä piti ihailla pidempi tovi äidin sylissä.
Sennistä oli myös hurjan hauskaa mennä isin kanssa piilosta/hippaa. Miten ihana noiden kahden hassuttelua onkaan katsoa. <3











Kotiin Senni sai muistoksi männynkäpyjä, jotka keräsimme yhdessä kaikki kolme. Kävyt toimivat nyt kotileikissä ruokana.

Viimeistään kesällä on päästävä taas Valkille, ihana paikka! Minä niin pidän tälläisistä retkistä, pääsee lähemmäksi luontoa eivätkä nämä vaadi hirvittäviä valmisteluja ja tämän kaltaiset retket voi toteuttaa pienemmälläkin budjetilla. Rentouttavaa ja mukavaa yhteistä puuhaa perheen parissa. :)