maanantai 29. helmikuuta 2016

Lakkakku

Noniin, nyt ei taas mene sitten ihan putkeen. Pari päivää sitten ehdin kirjoittaa luonnoksiini seuraavanlaisen tekstinpätkän:


Nyt näyttää siltä, että flunssa olisi poistumassa meiltä. Jeij! Minäkään en siltä pahuksen pöpöltä välttynyt mutta nyt ollaan jo voiton puolella.
Harmi, että sairastimme juuri sillä viikolla kun täällä oli koululaisilla hiihtolomaa. Olisi ollut kiva puuhastella Vilman kanssa jotain loman kunniaksi. Onneksi tyttö pääsi näkemään isäänsä ja on varmasti puuhastellut lomallaan kaikenlaista kivaa, vaikkei meitä voinutkaan nähdä. :)

Meillä muilla alkaa loma vasta nyt kun Tepon loma alkaa. Minulla ja Sennillä se ei nyt arkea ihmeemmin muuta, samat arkirutiinit ja harrastukset jatkuvat kuin ennenkin. Ehkä jotain pientä kivaa ekstraa on luvassa.
Toisaalta oli ehkä hyväkin, että sairastimme juuri tuon menneen viikon kun kaikki harrastuksetkin olivat lomalla. Jospa pysyisimme tämän tulevan lomaviikon terveinä ja pääsisimme kotoakin johonkin. Minun puolestani tämän talven (ellei jopa tämän vuoden) sairastelut saisivat nyt viimeinkin olla jo tässä. Ei enää pöpöjö meille, kiiiiitos!

Nyt kun flunssapöpö näyttää väistyneen, olen rynnännyt heti lempipuuhaani, leipomiseen! Pappani täytti 85vuotta ja isäni pyysi minua leipomaan hänelle kakun. Tietenkin suostuin! Kakun toivottiin olevan kermakakku, lakkatäytteellä.

Vaikka teenkin paljon kakku, niin ihan niitä perus täytekakkuja kermapursotuksin en tee juurikaan. Minun kakkuni ovat yleensä hyydytettyjä moussekakkuja, kreemikuorrutteella. Itseasiassa en edes muista koska olisin tehnyt ihan perus täytekakun, olenkohan edes koskaan tehnyt sellaista...hmmmm...
No nyt olen. 




Pappa sai kakun lakkatäytteellä ja kermakuorrutteella. :)
Kakun kostutin sokeri-vesi-rommiseoksella. Lakkojen ja kermavaahdon lisäksi laitoin kakun täytteeksi myös lakkahilloa.
Melko simppeli kakku siis, mutta täytyy sanoa että olen kakkuun tyytyväinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä tuli oikein nätti. 

Tein myös pienen kakun ylijäämäaineksista, jotta pystyin maistamaan etukäteen onko kakku hyvää. Vaikka en pahemmin lakoista piittaa niin minuun lakkakakku ainakin osui ja upposi.
Moussekakuistahan otan yleensä moussea talteen johonkin pikkukippoon. Näin pystyn tarkkailemaan hyytyykö kakku ja toki myös maistamaan onko se hyvää.
Tässä kakussa mietin lähinnä kakun kostutusta ja makua. Hyytymistä ei tarvinnut miettiä kun kyse ei ollut hyydytetystä moussekakusta.

Nyt olen hypännyt kakkumaailmassa ulos mukavuusalueeltani ja voi olla että tulen jatkossakin tekemään näitä perinteisempiä kakkuja, vaikka moussekakut ovatkin minun juttuni.
Sokerimassakoristeet ovat myös minun juttuni. Halusin tehdä niitä myös Papan kakkuun. Kun olin koristellut kakun lakoilla ja kermalla, eivät sokerimassakoristeet enää mielestäni sopineet siihen. Ne olisivat olleet liikaa. Minusta kakku oli hyvä ilman niitä, selkeänä vain lakoilla ja kermalla koristeltuna.
Roskiinkaan en raaskinut tekemiäni koristeita heittää joten ne saivat toimittaa kattauksen koristeiden virkaa kahvipöydässä.




Voi kun olisikin mennyt noin, että flunssa olisi jälleen taisteltu pois. Harmiksemme Sennille nousi kuitenkin jälleen kuume ja yskääkin on ja sen seurauksena nenäverenvuotoa! :(
Nyt se sama pelko on hiipinyt mieleen, onkohan kodissamme hometta? Olemme sairastelleet viime vuoden elokuusta lähtien hirvittävän paljon! 

En usko että kyse olisi siitä, etteikö Senniä olisi "altistettu pöpöille" ja näin saanut tarpeeksi vastustuskykyä (tälläisiakin väitteitä olemme saaneet kuulla). Vaikka hoidankin tyttöä kotona on meillä paljon harrastuksia joissa on paljon muita lapsia ja aikuisia (mm. perhekerhot, avoinpäiväkoti ja muskari). Moni harrastuksista on aloitettu jo vauvana. Harrastuksien lisäksi treffaamme usein ulkona muiden lasten ja äitien kanssa eli sitä "siedätystä" on kyllä saatu jo pitkän aikaa.
Ja jos kyse olisi vain Sennin huonosta vastustuskyvystä, niin miksi me muutkin sitten sairastumme?
Kehittymätön vastustuskyky olisi oikeastaan helpottavakin vastaus sairasteluumme. Moni juuri päivähidon aloittanut lapsihan sairastaa sen ensimmäiset puolivuotta, ehkä meidän sairastelut on nyt sairasteltu, eikä sitten päiväkotitaipaleen alettua enää sairasteltaisi näin paljoa.

Toisaalta olen miettiny, että olemmeko olleet liikaakin liikenteessä ja siksi saanet kaikenlaisia pöpöjä. Me emme vain ole kotonakököttäjä tyyppisiä ihmisiä ja ne pöpöthän voi saada ihan vaikka kaupasta tai omasta porraskäytävästä. Ei oikein voi kotiinkaan eristäytyä kun ruokaakin on ostettava jne.

En usko/(toivo) homeen olevan kovinkaan todennäköinen syy. Olemme meinaan aina sattuneet olemaan tekemisissä jonkun nuhanenän kanssa ja heti sen jälkeen on flunssa iskenyt. Tietoisesti ei olla hakeuduttu nuhanenien seuraan, mutta talviaikaan aina jollain se nenä melkein vuotaa.

Kipeinä emme ole lähteneet kauppaa ihmeellisimpiin paikkoihin, en halua että me olemme ne jotka levittävät pöpöjä eteenpäin. Ollaan odoteltu rauhassa, että tauti on kunnolla parantunut ja vasta sitten olemme menneet taas harrastuksiin.
Käsiä ollaan nyt pesty superahkerasti, jotta tartuntoja ei saataisi ja syömme terveellistä kotiruokaa kuten ennenkin. Silti ne pöpöt tuntuvat löytävänsä aina tiensä meille.
Sennin vauva-aikana olimme todella harvoin kipeänä, tuskin koskaan. Nyt ollaankin sitten sairasteltu senkin edestä. Toivon että meillä olisi ollut vain äärimmäisen huono tuuri flunssien suhteen, eikä kyse olisi mistään sen vakavemmasta. Alkaa olla jo vitsit vähissä tällä äidillä... :(

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Miten voi olla mahdollista...

...että me ollaan taas flunssassa!
Koko syksy ja talvi ollaan sairastettu. :(

Johan tässä oli pari tervettä viikkoa välissä ja taas Sennillä nokka vuotaa ja nousi kuume. Me näköjään napataan ihan joka ikinen pöpö, mitä on nyt liikkeellä.

Toivon todella, että tämä flunssa menisi ohi ihan vain nuhalla ja sillä yhdellä kuumeyöllä. Eniten pelkään sen kamalan yskän palaavan jälleen Sennille.
Tyttörukka kärsi yskästä jo reilu 4kk putkeen, niin nyt ei tarvitsisi tulla enää sitä vaivaa.
Yskiessään kun pienen nenästä alkaa kaiken kukkuraksi helposti vuotamaan verta ja kun sitä tulee niin kamalan paljon aina. :(

Meillä oli kivoja suunnitelmiakin tälle päivälle. Aamusta piti mennä kampaajalle, Senninkin hiukset olisi leikattu ensimmäistä kertaa. Iltapäivällä oli taas tarkoitus kyläillä siskoni luona. Kaikki suunnitelmat piti nyt tietenkin perua. Harmittaa ja niin harmittaa Senniäkin. Itsellänikin on ollut vähän sellainen olo, että olisi kipeäksi tulossa. Nyt olenkin ottanut vitamiineja ja juonut kuumaa mehua, jonka seassa on inkiväärimehua. Inkiväärimehu on karmean makuista, mutta auttaa oikeasti kurkkukipuun ja taitaa sillä muitakin hyviä vaikutuksia olla jos haluaa karkoittaa flunssan. Sennillekin olen tarjonnut sekamehu&inkiväärimehuseosta ja tyttö juo sen yleensä mukisematta. Koitin ensin juoda inkiväärimehua sellaisenaan, mutta se oli niin karmean makuista että meinasi tulla ylös! Kun sitä sekoittaa teelusikallisen kuumaan mehuun, on se ihan juotavaa. Ostin inkiväärimehua paikallisesta putiikista nimeltä Herkkupuoti Woima. Woima on luomutuotteisiin ja hyvinvointiin painottuva ihana pikkuinen puoti. :)

Sitä en tiedä saako inkiväärimehua ihan tavallisista ruokakaupoista, mutta olen kuullut että jos tuoretta inkivääriä pilkkoo kupin pohjalle ja kaata päälle kuumaa vettä, saa oivan flunssankarkoitusjuoman. Sekaan voi laittaa vaikka hunajaa.




Pitäkäähän peukkuja että pääsisimme nyt edes hieman helpommalla tämän flunssan kanssa kuin edellisten.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Elokuvateatterissa

Eilen Senni 2v7kk pääsi ensimmäistä kertaa elämässään elokuviin!
Tyttö oli aivan täpinöissään kun kerroin minne hän pääsisi. 
Sennin ensimmäinen elokuvateatterissa katsottu elokuva oli Risto Räppääjä ja yöhaukka. Hän ei varmaankaan oikein käsittänyt, mikä se elokuvateatteri oikein on, mutta Risto Räppääjän hän ymmärtää ja se jos jokin on meidän pikkuneidistä ihana, iloinen ja jännittävä asia. 

Tyttö oli niin täpinöissään elokuviin pääsystä, ettei malttanut nukkua edes päikkäreitä. Mietin että mahtaako hän nyt istua rauhassa koko elokuvan ajan vai alkaako kiukkuväsymys. Päätimme kuitenkin kokeilla kuinka käy, ainahan sieltä voi pois lähteä jos menee mahdottomaksi.

Senni odotti kuin kuuta nousevaa, että isi tulisi hakemaan meidät. Kun auto ajoi talomme eteen ja isi nousi kyydistä, juoksi tyttö innosta kikattaen isänsä luo ja huusi "isi minä en nukkunut, mennään elokuviin kattomaan isto äppääjää!".
Isille ja äidille luvattiin, että elokuvateatterissa istutaan nätisti paikoillaan.

Teatterille päästyämme Senni bongaili kaikki elokuvan mainosjulisteet, "tuolla on isto äppääjä ja nelli nuuelipää ja tuolla ja tuolla ja tuolla!". Kiltisti hän jäi istumaan ja odottamaan ovien avautumista. Ostimme pienen kipon popcornia ja Senni maisteli niitä innoissaan. Janojuomaksi oli kotoa otettu vesipullo.

Kun ovet viimein aukesivat oli tytön naama pelkkää hymyä ja iloisen jännittynyttä kikatusta täynnä, "nyt mennään".
Sennille otettiin koroke, jotta hän näkisi paremmin. Pelkkä koroke ei tosin riittänyt, joten pinosimme takkimme vielä korokkeen alle ja näin saimme tytölle tarpeaksi korkean istumapaikan.
Hetken hän ehti ihmetellä, missä se elokuva oikein viipyy, mutta kiltisti odotteli kun kerroimme että elokuva alkaa ihan pian kunhan kaikki ovat ensin tulleet. Odotellessa Senni söi popcorneja, mutta kun valot sammuivat ja mainokset alkoivat pyöriä, eivät popcornit kiinnostaneet enää vähääkään, ei vaikka koitin tarjota niitä. :D
"Nännittävää!" totesi Senni.

Kun Risto Räppääjä ja Nelli Nuudelipää ilmestyvät valkokankaalle ja elokuvan musiikki alkoi soida, tapitti tyttö elokuvaa silmät suurina, suu hämmästyksestä auki ja ja leveä hymy kasvoillaan. Musiikki oli selkeästi mukaansatempaavaa, sillä Senni alkoi automaattisesti soittamaan muskarista opitulla tavalla polvirumpujaan eli taputteli käsillään polviaan musiikin tahtiin.




Tosi hienosti Senni jaksoi katsoa koko elokuvan (kesto 1t 12min). Jossain vaiheessa popcornitkin alkoivat taas upota, mutta kertaakaan hän ei edes yrittänyt lähteä pois penkistä. Isin syliin olisi kerran halunnut, mutta tyytyi kuitenkin siihen kun sai pitää isiä kädestä kiinni.
Hauskin juttu taaperosta taisi olla elokuvan Nooa-papukaija ja musiikkikohtaukset.
Tyytyväisinä me vanhemmat saimme seurata tytön iloa ja innostusta tästäkin uudesta asiasta. Hymyillen ja tyytyväisinä katsahdimme välillä toisiamme kun tyttö oli aivan haltioissaan.
Olimme alkuun pähkäilleet, olisiko tyttö vielä liian nuori elokuviin mutta tämä oli juuri oikea aika viedä hänet ensimmäistä kertaa elokuvateatteriin. Kaikki meni juuri niin hyvin kuin vain voi mennä. :)

Koska kaikki oli mennyt niin hyvin, päätimme mennä yhdessä vielä ravintolaan syömään. Vatsat pullollaan lähdimme jokainen kohti kotia, ruoka oli erittäin hyvää, vaikkei kukaan kaikkea jaksanutkaan syödä. Jälkkärit jätettiin ottamatta, masut olivat niin täynnä. :D





Illalla uni tulikin Sennille tavallista nopeammin. Mahtoiko nähdä Risto Räppääjä-unia. :)




Minkä ikäisinä teidän lapset ovat käyneet ensimmäistä kertaa elokuvissa? Miten meni?

lauantai 20. helmikuuta 2016

Mitä tapahtuu jos äiti "nukahtaa"

Tänä iltana taapero vaihtoi yöpuvun itse päälleen ilman kiukkua. Iloisena silmät sädehtien hymyili, nauroi ja kumarteli kun äiti taputti ja kehui pienen hienoa saavutusta. :)

Kun vaatteet oli vaihdettu, lähti tyttö viemään vaatteitaan pyykkikoriin.
Itse oikaisin sohvalle ja suljin hetkeksi silmäni. Siitä sainkin ajatuksen, mitä jos esitänkin nukkuvaa, mitä taapero tuumaa.

Aikaisemmin jos olen muka nukkunut, on tyttö tullut ravistelemaan minua ja hokenut "heää äiti, heääää!". Olin melko varma, että nytkin minut tullaan herättämään.

Eipä tultu!
Tyttö hidasti vauhtia kun näki minun "nukkuvan". Hän höpisi jotain itsekseen ja lähti omaan huoneeseensa. Hän palasi sieltä pienen vaaleanpunaisen nukenpyyhkeen kanssa ja tuli luokseni. Tyttö peitteli minut hellästi pyyhkeen alle ja kuiskaili hiljaa jotakin. Sitten hän otti kaikista rakkaimman unilelunsa, Fanny-pupun, ja laittoi sen minun viereeni. Hän antoi sen kaikista tärkeimmän ja rakkaimman unilelunsa minulle! Miten liikuttavaa. Hyvä etten purskahtanut itkuun sillä sekunilla! Miten noin pieni voikaan olla näin hellä ja huomaavainen, ihana. Sain kuitenkin koottua itseni ja esitin edelleen nukkuvaa.

Kun minä "nukuin" Fanny vieressäni, hellästi peiteltynä, meni tyttö itse hakemaan lelujaan ja asettui niiden kanssa olohuoneen lattialla, lampaantaljan päälle istumaan. Ihan hiljaa hän kiuskaili ja leikki kiltisti, välillä minua vilkaisten. <3

Kun sitten "heräsin" tyttö tuli iloisena luokseni ja kysyi heäsikkö. Vastasin joo o, nukuin hetken. Tähän Senni totesi, huomasin. Kysyin oliko hän tuonut Fannyn minulle. Ylpenä hän vastasi: joo ja peitonkin!

Pyysin tytön luokseni halimaan.
Ihana muruseni!




Miten teidän lapset reagoivat jos äiti "nukkuu"?

perjantai 19. helmikuuta 2016

Sokerihiiri

Nyt on ihka ensimmäinen sokerimassakoristetilaus tehty!
Sennin muskarikaveri täyttää 3vuotta ja hän toivoi kakkua, jossa olisi Anniina ballerina. Tytön äiti kysyi voisinko minä tehdä kyseisen hahmon hänen tyttärensä kakkuun sokerimassasta, kakun hän tekee itse. Innoissani otin haasteen vastaan! :D

Alkuun hiukan hirvitti, miten saisin tehtyä rimppakinttuisen hiirulaisen ja vielä niin että se säilyisi ehkäjä perille asti.
Yksi ilta/alkuyö siinä taas vierähti ihan huomaamatta sokerimassaa moutoillessa. Miten aika kuluukaan silloin aina niin hirvittävää vauhtia kun on jotain mielekästä tekemistä?

Sain kuin sainkin aikaiseksi varsin suloisen hiirineitosen. Ei se mikään kopio Anniina ballerinasta ole, mutta minusta ihan tunnistettavissa. Ja mikä tärkeintä, koristeen tilaaja oli tyytyväinen ja hänen tyttärensä oli kuulema aivan haltioissaan.

Hiirulaisen väkerteleminen oli mukavaa puuhaa. Väreinä käytin valkoista ja vaaleanpunaista sokerimassaa. Hiirineidin silmät, ripset, kulmakarvat ja suun maalasin mustalla elintarvikevärillä.
Ballerinamekkoa koristamaan sipaisin syötävääglitteriä, samoin kuin hiiren kädessä olevaan ruusuun ja päätä koristavaan rusettiinkin.
Jalassa tällä balleriinalla on tietenkin balettitossut.
Päädyin tekemään istuvan Anniina ballerinan. Näin sain siitä mahdollisimman tukevan. Myös pyöreä alusta, jolla hiiri istuu, on sokerimassaa.






Mitäs pidätte tekemästäni sokerihiirestä?

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Sydämellisen arvonnan voittaja

Sydämellinen arvonta on nyt suoritettu!

Kiitokset kaikille osallistujille, teitä tulikin ihan kiva joukko. Osallistumisenne innostaa tekemään arvontoja jatkossakin. :)

Senni sai toimia jälleen onnettarena ja tällä kertaa arvonnan voitti Teija Hämäläinen!

Paljon onnea Teija! 
Olen laittanut sinulle sähköpostia. :)
Sinulle lähtisi sydämellinen paketti, joka sisältyää virkkaamani heijastavan sydämen ja tekemiäni poreilevia kylpykakkusia. Toivottavasti palkinto on mieluinen. <3



sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Hyvää ystävänpäivää

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille!



Meillä ystiksen vietto aloitettiin jo eilen. Senni pääsi ulkoilemaan erään ystävänsä kanssa (niin kuin lähes joka viikonloppu) ja antoi hänelle ystävänpäiväkortin.


Ystävykset <3


Iltapäivällä meille tuli kyläilemään isosiskoni Jaana ja pikkusiskoni Nea lapsiensa kanssa. Leivoimme yhdessä tuuttipullia. Laskiaispullat jäivät meiltä leipomatta, koska minä olin kipeänä. Nyt yhdistimmekin laskiaisen ja ystiksen. Pullat koristeltiin teemaan sopiviksi sydämen muotoisilla nonparelleilla.



Täytteeksi sai valita joko kermavaahtoa jossa oli vaniljakreemiä, kermaa jossa oli mansikkasurvosta tai suklaalevitettä. Toki kaikkiakin sai laittaa jos halusi. 
Leipominen oli kivaa puuhaa yhdessä. Lapsetkin nauttivat kun pääsivät käsiksi taikinaan ja taisi sitä päätyä masuunkin. :D

Jos tuuttipulat ovat sinulle vielä uusi juttu ja niiden valmistaminen kiinnostaisi, käy kurkkaamassa tämä postaukseni. :)



Ystäväni sattui kysymään sopivasti olisimmeko kotona jos hän tulisi kyläilemään. Hän saikin uunituoretta pullaa. Oli ihana nähdä, kiva kun tulit käymään. :)


Tänään olemme taas ulkoilleet Sennin kanssa. Lunta on satanut lisää ja maisema on muuttunut jälleen kauniin valkoiseksi sen liukkaan ja harmaan sään sijaan. Tänään Senni pääsi pulkkailemaan erään toisen ystävänsä kanssa, hänellekin annettiin kortti.

Iltapäivällä olisi tarkoitus lähteä ystiskahveille perheen kesken. :)
Kahvilat näyttäisivät olevan aika kivasti auki vielä iltapäivästäkin, mutta me päätimme että menemme ihan vain abc:lle. :D
Tämä ihan siitä syystä, että siellä on lapsille leikkinurkkaus, jossa pääsevät kiipeilemään ja leikkimään, ei tarvitse kököttää koko aikaa paikoillaan. Näin me vanhemmatkin saamme istahtaa ehkä hetken ihan rauhassa. Tavoitteena, että kaikilla olisi kiva olla, myös muilla kahvittelijoilla. Rentoa ja mukavaa yhdessäoloa perheen kesken.


Blogini sydämellinen arvonta on muuten vieläkin käynnissä. Käykäähän ihmeessä osallistumassa! Arvontaa pääset katsomaan tästä.

Myös siskollani Jaanalla on ihana ystävänpäivä aiheinen arvonta menossa. Palkintona on kaunis kutistemuovista tehty koru. Jaanan arvontaa pääset katsomaan tästä.

Toivottavasti kaikki saisivat viettää iloisen ja ennen kaikkea rakkauden täyteisen ystävänpäivän. <3

perjantai 12. helmikuuta 2016

Sydämellinen arvonta

Ystävänpäivä lähestyy ja siksi päätinkin järjestää blogissani sydämellisen arvonnan!

Arvon jälleen jotain minkä olen itse virkannut: heijastavan sydämen. Sydän on virkattu harmaasta heijastavasta langasta, täytetty vanulla ja koristeeksi kiinnitin vielä pitsisen rusetin.








Samaan pakettiin lähtee myös tekemiäni poreilevia kylpykakkusia. Kylpykakkuset voi liottaa joko kylpyveteen ammeseen tai niistä voi tehdä ihanan jalkakylvyn vatiin. Kylpykakkuset sisältävät mm. kookosöljyä eli ne ovat ihanan kosteuttavia. Kylpykakkusissa on mieto piparmintun tuoksu.
Poreilevan ominaisuutensa vuoksi myös lapset innostuvat yleensä kylpykakkusista.








Mukaan arvontaan pääset kun kommentoit tähän postaukseen.
Kommentillasi saat yhden arvan.


Jos olet rekisteröitynyt lukija, saat kaksi arpaa.

Kolmannen arvan voit saada jos linkität arvonnan eteenpäin.



Mainitse kommentissasi monella arvalla olet mukana ja muista laittaa sähköpostiosoitteesi. 
Anonyymit laittakaa jokin nimimerkki kommenttiin.


Arvonta päättyy keskiviikkona 17.2 klo.15.00


Onnea sydämelliseen arvontaan! <3

torstai 11. helmikuuta 2016

Taaperon ystävänpäiväkortit

Askartelimme Sennin kanssa hänen ystävilleen ystiskortteja. Pienen lapsen kanssa askartelujen on hyvä olla aika helppotekoisia, niin ovat myös nämä kortit.

Olen tehnyt monia kortteja Sennin kädenjäljistä, niitä voi käydä katsomassa mm. täältä , täältätäältä ja täältä.

Nämäkin kortit on toteutettu Sennin kädenjälkiä apuna käyttäen. Pikkuiset kädet ovat vain niin suloiset ja niistä näkee kasvun hyvin kun vertaa vanhoihin kädenjälkiin.

Tein mallin/kaavan tytön kädestä korttia varten. Asettelin tytön käden kaksinkertaiselle paperille niin, että etusormi ja peukalo muodostivat sydämen puolikkaan, paperin taitekohtaan. Piirtin ääriviivat paperille. Sydämen puolikkaan piirsin paremmin pientä piparimuottia käyttäen.

Leikkasin paperin ääriviivoja pitkin.
Kun paperin avasi oli tuloksena kaksi kättä, jotka muodostivat väliinsä sydämen.
Paperisen mallin avulla leikkasin kaksinkerroin taitetusta askartelukartonginsta valmiit kortit.

Senni sai piirrellä taideteoksia korttien sisälle. Minä tein tekstit ja sydänpainatukset kortin kanteen ja takaosaan leimasimilla. Korttien sisälle rustasin vielä runot, jotka löysin netistä.
Nämä oli helppo ja nopea tehdä. :)






Vielä ehtii askarrella kortit ystävänpäiväksi jos niitä ei tarvitse postittaa.
Omille ystävilleni toivottelen hyvät ystävänpäivät virtuaalisesti, mutta Senni muistaa muutamia ystäviään kortein.

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Taaperon ystäväkirja

Nyt monissa blogeissa on näkynyt ystäkirjahaasteita, niin myös minun blogissani. Niihin on aina kiva vastailla ja lukea muiden vastauksia.

Nyt Minna, blogista Harmaa ja muut iloiset värit, haastoi minut tekemään Taaperon ystäväkirja-haasteen. Minusta tämä on supersuloinen haaste, nyt taaperot pääsevät vastaamaan.

Blogissani on ollut nyt hiukan hiljaisempaa. Syy löytyy flunssasta, joka on taas löytänyt tiensä meille, tällä kertaa minuun. :(
Miten voi olla mahdollista, että meidän perhe nappaa jatkuvalla syötöllä jonkin flunssapöpön, höh! Nyt toivon etten tartuta muita, ainakaan Senniä.

Taaperon hoitaminen kipeänä ei ole mitään herkkua hommaa. Pää kainalossa on suoriuduttava arjen askareista aina kauppareissuista ruuan laittoon ja uhmaavan taaperon lepyttelystä hampaiden harjaamiseen. Ei tietokaan, että saisi käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle, mukanaan kasa nenäliinoja ja kurkkupastilleja.

Ulkoilut ovat jääneet vähiin kun äiti menee zombiena. Olemme koittaneet keksiä sisällä kaikenlaista kivaa puuhaa, jotta tyttö ei ihan tylsisty mutta jotain mitä äitikin jaksaa tehdä.
Tämä haaste tuli siis juuri oikeaan aikaan! Kyselin tytöltä kysymykset ja rustasin ne ylös. 
Tässä meidän tyttösen vastaukset taaperon ystäväkirja-haasteeseen. Joihinkin kysymyksiin liitin lisäkysymyksiä tai muokkasin muotoa hieman, jotta 2v 7kk tyttö ymmärsi mitä ajan takaa.



Nimi (oikea tai jolla esiinnyt blogissa) ja blogin nimi ?
Senni
(Blogin nimeä en huomannut tytöltä kysyä, mutta vastaus olisi varmasti ollut "en tiiä")

Ikäsi? (Monta vuotta olet?)
Kassi vuotta


Parasta just nyt? (mikä on kiva juttu nyt?)
Minä olen nukkunut, leikkiä, minä menin isin viereen


Lempiruoka:
Kasvissosekeitto


Lempijuoma:
Appelsiinimehu. (Puristimme eilen itse appelsiinimehua)


Suosikkileikkini:
Minä askaatelen omia juttuja, näitä aateita. (Kaivelee käsilaukustaan mitä ihmeellisimpiä asioita aina nenäliinapaketista koristekiveen)


Harrastukset: (Tätä piti myös hieman johdatella tarkentavilla kysymyksillä)
Muskai, aapeli (avoinpäiväkoti), kiijasto


Idolini: (Kuka on tosi hieno ihminen?)
Isi, minä sain isin pehmolelun lainaan


Valitse parempi vaihtoehto potta/vaippa, auto/juna, kukkakaali/parsakaali, lämmin/viileä ja oma sänky/äidin kainalo.
Vaippa (tätä ihmettelin sillä vaipat jäivät kokonaan pois jo viimekesänä), juna, kukkakaali, viileä, äidin kainalo




Kyllä nuo lapsen vastaukset voivat olla sitten hauskoja ja niin aitoja.

Tänäiltana saan muuten sairastaa rauhassa! Äitini soitti ja kysyi saavatko he isäni kanssa ottaa Sennin luokseen yöksi, jotta minä saan levätä. 
Kysyin Senniltä haluaako hän mummulaan. Tyttö juoksi oitis pakkaamaan pehmolelujaan ja hihkui iloisena (ja totesi että äiti jää kotiin siivoamaan, hah).
Koti on kuin pommin jäljiltä, mutta tänään en siivoa, nyt minä lepään. Senni viihtyy hyvin mummulassa eikä minun tarvitse olla huolissani hänestä, nyt saan hetken omaa-aikaa. Viimekertainen oma-aikani loppui odotettua aikaisemmin kun Senni sairastu flunssaan. Toivottavasti nyt ei käy samoin.

Kiitokset Minnalle vielä haasteesta. :)

Haasteen annan eteenpäin seuraaviin blogeihin:
Napsahduksia



Nöpsyn ystävänkirja -blogihaasteen säännöt:

– kerro, kuka bloggaaja haasteen sinulle antoi ja mistä blogista
– vastaa blogipostauksessa annettuihin kysymyksiin
– haasta muutama blogilapsi tai -perhe vastaamaan kysymyksiin
– ilmoita haastetuille, että heidän on haastettu

Nyt tämä flunssainen äippä menee lillumaan vaahtokylpyyn ja nauttii hiljaisuudesta! :)

maanantai 8. helmikuuta 2016

Arvonnan voittaja!

Ensinnäkin iso kiitos kaikille arvontaan osallistujille. Sain teiltä monta ihanaa kommenttia, jokainen lämmitti mieltä. <3
Kommentit innostavat jatkamaan kirjoittelua, tiedän etten ihan itsekseni täällä höpise. 

Sain myös monia hyviä postausehdotuksia, kiitos niistäkin. Pyrin totetuttamaan mahdollisimman monen, ellen jopa kaikkia. :)

Muutama uusi lukijakin on löytänyt tiensä tänne, lämpimästi tervetuloa.
Osalla uusista lukijoista on myös oma blogi ja aion ehdottomasti tulla tutustumaan teidänkin blogeihin.

Sitten siihen arvonnan voittoon.
Kirjoittelin arpalaput käsin ja taittelin ne kahteen osaan. Laput laitettiin Sennin leikkikattilaan ja tyttö sai toimia onnettarena. Ylpeänä ja innokkaasti hän hoiti tehtävänsä. Ensin arpalappuja piti sekoitella leikkilusikalla ja sitten, äidin pyynnöstä, nostettiin yksi lappu. Voittaja on selvillä, hän on Mamma A.

Paljon onnea Mamma A.!!!




Laitoinkin sinulle jo sähköpostia, jotta saan paketin matkaan. Saat kolme harmaata heijastavaa tähteä ja yhden ison kukan. :) Toivottavasti voitto on mieluinen.




Olkaahan kaikki lukijat kuulolla, tulossa voi olla hyvinkin uusi arvonta ystävänpäivän kunniaksi. ;)

maanantai 1. helmikuuta 2016

2-vuotias Papatiti + ARVONTA

Tänään tämä rakas harrastukseni täyttää 2-vuotta!
Jotenkin hassua ajatella, että olen kirjoitellut tänne jo kokonaiset kaksi vuotta meidän kuulumisia,kuvaillut leipomuksiani ja käsitöitäni.
Tämä on ollut ihanaa aikaa, eikä loppua näy! :)

Papatitin synttäreiden kunniaksi järjestän arvonnan. Haluan arpoa jotain, joka kuvaa minua ja blogiani, jotain itsetehtyä siis. Eniten minua kuvastaisi varmaankin jokin kakku sokerimassakoristeineen, mutta sellaisen postittaminen olisi varsin haastellista. :D

Niinpä päätin arpoa teille jonkin käsityön. Minut on vallannut into virkata! Olen aivan koukussa! :D
Minua on aina kiehtonut virkkaaminen ja kutominen. Kutominen ei luonnistu minulta vielä kovinkaan hyvin, mutta kun tein joululahjaksi tossuja virkkaamalla, jäin koukkuun. Nyt olen isosiskoni opastuksella oppinut erilaisia silmukoita; piilosilmukoista kaksoispylväisiin ja kaikkea siltä väliltä.

Olen nyt innostunut virkkaamaan heijastavasta langasta kaikenlaista. Pimeämmällä säällä heijastavalanka pääsee oikeuksiinsa ja katu- ja autonvalot heijastuvat langasta erittäin hyvin, testattu on. Aurinkoisella säällä heijastavaa lankaa ei juuri erota villalangan seasta.

Nyt yksi teistä saa itselleen paketin, joka sisältää heijastavastalangasta tehtyjä virkkaustöitäni.

Arvon paketin joka sisältää:
yhden luonnonvaalean virkatun kukan (halkaisija noin 13cm) ja kolme harmaata tähteä (halkaisija noin 10cm).
Nämä ovat mielestäni nättejä ja hyvin tarpeellisia kun tuolla ulkona liikkuu pimeän tultua.

Arvonnan voitto

Kukka on varsin kookas. Se voisi sopia hienosti koristamaan käsilaukkua tai vaikka lastenvaunuja. 



Tähdet olen kovettanut kankaankovettajalla, ilman kovettajaa ne menivät ihan kippuralle. Tähden voi ripustaa heilumaan vaikka takista tai repusta. :)




Arvontaan pääset osallistumaan kertomalla tähän postaukseen, mikä Papatitissa on parasta. Muistathan laittaa sähköpostiosoitteesi kommenttiin.

Saat yhden arvan kommentoimalla, vaikka et olisikaan rekisteröitynyt lukija.

Rekisteröityneet lukijat saavat kommentillaan kaksi arpaa.

Postaustoiveita saa myös ehdotella. :)
Postaustoiveesta saat yhden lisäarvan. 

Voit siis saada yhteensä kolme arpaa. Laitathan kommenttiisi monella arvalla olet mukana. :)

Arvonta päättyy ensiviikon maanantaina 8.2.2016 klo.15.00


Hyvin heijastaa :)


Onnea arvontaan! :)