keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kaasoilua: HÄÄT

6.8.2016 se suuri ja odotettu, jännittävä päivä koitti, rakas ystäväni meni naimisiin! <3

Aamu alkoi kampaajalla käynneillä ym valmisteluilla. Matkustin junalla Helsinkiin auttamaa morsianta pukeutumaan häämekkoonsa. Kun morsiuspari oli valmis, menivät he valokuvaukseen. Minä ja bestman menimme juhlapaikalle, tunnelmalliseen purjelaiva Svanhildiin, tekemään valmisteluja ennen vieraita.

Täytyy sanoa, että minua jännitti. Halusin saada kaiken täydellisesti ajoissa valmiiksi, jotta ystäväni ja hänen miehensä voisivat viettää häitään huolta vailla. Singahtelin edes takaisin kuin pingispallo. Onneksi bestman oli ihanan rento ja rauhallinen, hänen avullaan minäkin vältin paniikin. "Nyt kaasokin rauhoittuu, hengitä syvään", tätä sain kuulla bestmanilta aina välillä ja se oikeasti auttoi. Kiitos Joni kun olit niin rauhallinen!

Kaikki saatiin ajoissa valmiiksi ja menimme vastaanottamaan vieraita. Bändi kasasi tavaroitaan paikoilleen ja minä jaoin sillä välin vieraille saippuakuplapulloja. Saippuakuplia puhallettaisiin vihkimisen jälkeen, hääriisin heittämisen sijaan.

Viimein vihkijäkin saapui paikalle, kaikki oli valmista!
Bestman antoi hääparille merkin. He saapuivat satamaan näyttävästi, näyttävällä autolla, bändin soittaessa.
Sulhanen nousi autosta ja avasi oven morsiamelleen. Minä autoin mekon kanssa ja sitten he olivatkin valmiita nousemaan laivaan.

Miten kaunis pari he olivatkaan! Täydelliset toisilleen!
Itse vihkiminen sujui nopeasti, mutta kyllä siinä sai hammasta purra etten itkeä pillittänyt. Heistä tuli mies ja vaimo! <3



<3



Hääjuhla sujui täydellisesti, tunnelma oli rento ja hyvin romanttinen. Hääparista huokin rakkaus ja onnellisuus.
En ole hetkeen kokenut mitään vastaavaa. Oli niin hyvä olla, niin onnellinen heidän puolestaan. Svanhild on mielettömän upea ja tunnelmallinen. Sää oli mitä mahtavin, aurinko kimalteli kauniisti meren aalloilla, merimaisema on henkeäsalpaavan kaunis. Etenkin illalla kun aurinko laski, oli kuin olisimme olleet onnellisessa sadussa.






Laiva oli siis aivan loistava, kuten myös sen henkilökunta. Vieraat ja hääpari saivat osallistua purjeiden nostoon, se oli varmasti monelle mahtava kokemus. Purjehdimme pitkän pätkän ihan vain purjeiden avulla ja melkoista vauhtia mentiinkin. Laivan kokki ansaitsee myös ylistystä, ruoka oli mahtavan hyvää ja sitä oli tarjolla monenlaista sorttia.





Ystävät <3



Ruokailun jälkeen oli edessä osuus, jota minä jännitin ehkä eniten, puheet!
Minä sain kaasona aloittaa. Ihan hyvin se taisi mennä, vaikka sitä etukäteen jännitinkin. Sain luettua sen mikkiin niin hyvin kuin suinkin ja kai sen sisältökin ihan hyvä oli, saamani palautteen perusteella.
Kerroin tarinan, joka kertoi morsiamesta, hieman lapsuudesta ja nuoruudesta ja siitä kuinka hän tapasi sulhasensa. Siitä kuinka he tapasivat meren aalloilla ja meren aalloilla he purjehtivat rakkaudensatamaansa ja heistä tuli mies ja vaimo.


Laiva pysähtyi suojaisaan poukamaan, jossa ei tuullut. Laivassa oli puusauna ja laivasta pääsi pulahtamaan mereen uimaan.
Hääkimppu ja sukkanauha heitettiin. Bändi soitti ja hääpari tanssi häätanssinsa. Kaikilla näytti olevan mukavaa. Aika meni hujauksessa, mutta kyllä minäkin ehdin rentoutumaan oikein hyvin. Oli niin loistava fiilis, he saivat toisensa ja kaikki sujui todella hyvin. Nämä olivat ikimuistoiset, ihanat häät!
Kiitos Sanna kun sain kunnian olla kaasonasi.






Onnea vielä rakkaat Sanna ja Mikko!







Kuvat on ottanut Tanja Juslin.

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Onnea kauniille hääparille!

    Selvisit ilmeisen hyvin kaason kunniatehtävästä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai minäkin aika hyvin suoriuduin. :)

      Hääpari oli kyllä niin kaunis ja upea!

      Poista