sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kaasoilua: polttarit

Tämä postaus piti tehdä ajat sitten, mutta mm. puhelimen temppuillessa kuvien kanssa se sitten jäi.

Ystäväni häät ovat jo ihan oven takana, huisia!
Mutta niihin polttareihin...

Polttarit pidettiin 18.6.
Porukkaa oli noin kymmenisen henkeä paikalla. Polttaripäivä alkoi aamupäivällä, kokoontumalla ravintola Baseen (Leppävaarassa).
Morsian tiesi polttareiden ajankohdan, muu olikin sitten ylläri.
Ravintolassa otettiin rohkaisevat ryypyt, tiedossa oli jotain jännää, jotain missä pääsi ylittämään itsensä.

Kaikki autoihin ja menoksi, morsian pähkäili koko matkan mihin olemme menossa.

"Ei niin ilkeitä ole, että mua mihinkään korkealle vie" oli korkeanpaikankammoisen morsiamen ajatus polttareista. Haha, vain kuinkas kävikään! Tottakai viemme hänet korkealle! :D

Morsian on yllytyshullu ja pistää kyllä kaikkensa peliin ja on rohkea kokeilemaan uusia asioita ja ylittämään itsensä.
Veimme hänet Seikkailupuisto Huippuun! 
Huipussa seikkaillaan puusta puuhun 4−18 metriä metsänpohjan yläpuolella. Vauhdin hurmasta huolehtivat huimat vaijeriliu’ut, joista pisimmät ovat yli satametrisiä.

Ei me morsianta yksin korkeuksiin laitettu, suurin osa polttariporukasta osallistui myös ratoihin. Monelle, myös minulle, Huippu oli ihan uusi ja jännittävä kokemus.
Sporttinen ja kilpailuhenkinenkin morsian, korkeanpaikan pelostaan huolimatta, kävi läpi yhden kaikista haastavimmistakin radoista! Rohkea nainen! Minä en ihan niille uskaltautunut.


Radoilla kiipeily oli jännittävää! Sää oli, valitettavasti, sateinen ja tuulinen. Sade ja tuuli eivät ainakaan helpottaneet radoilla menemistä, edes puutasanteilla ei uskaltanut huokaista kun puut heiluivat tuulessa. Tosin huonohkon sään ansiosta radoilla ei ollut ruuhkaa, saimme siis seikkailla kaikessa rauhassa. :)
Rata kävi kyllä ihan kuntoilusta, kädetkin tuli kipeiksi kun peloissaan puristi köysistä niin kovaa. :D
Ratojen lopussa oli aina vaijeriliuku, se oli jännää mutta hauskaa! 











Radan jälkeen söimme herkullista grilliruokaa, kanaa, maissia, salaatteja ja jälkkäriksi suklaakakkua.
Olimme vuokranneet teltan, grillin sekä tietty pöydän ja tuolit. Suojaisassa teltassa oli mukava istua ja ruoka maistui kaikille. Radalla temppuilun jälkeen olikin nälkä.
Vaikka radalla tuli lämmin, niin syömisen jälkeen alkoikin jo paleltaa. Kun kaikki saivat mahansa täyteen, siirryimme seuraavaan paikkaan, jossa pääsimme lämmittelemään.

Halusimme polttareihin liikunnallisen osion lisäksi, jotain hemmottelua. Perinteisestihän polttareissa on morsiussauna, sellaisen ystävämmekin sai.
Olimme varanneet Harjutorin Saunatiloista yksityisen saunan. Morsianta hemmoteltiin erilaisia hoidoin. Olin valmistanut jalkasuolaa, jossa oli juhannusruusia ja sireeniä. Näistä morsian sai jalkakylvyn. Saunalta sai ostettua myös saunavihdan, sillä vihdottiin morsianta. Vihdan tuoksu on kyllä ihana! 



Juomapuolestakin toki pidettiin huolta. ;)
Kun löylyjä oli heitetty tarpeeksi, sai morsian kokovartalokuorinnan. Olin valmistanut kosteuttavan kahvikuorinnan. Samaa mitä tein lasten kanssa äitienpäiväksikin, ohjeen löydät täältä.
Saunassa oli ihan hieronta/pesupöytä, siinä kuorinta oli hyvä tehdä ja morsian sai köllötellä ihan kaikessa rauhassa ja rentoutua.







Saunan jälkeen suunnattiin vielä pariin baariin. Mitään hirveää biletystä ei loppuilta ollut, Huippu ja sauna olivat väsyttäneet porukan aika hyvin. Parit käytiin juomassa ja lopuksi vielä iltapalalla.
Minulle häi polttareista hyvä fiilis, kaikki meni juuri niin kuin suunnittelimme. Morsiankin taisi olla tyytyväinen. :)


Onko Huippu tai muu vastaava seikkailipuisto sinulle tuttu?
Jos ei, niin suosittelen kokeilemaan! Oli kyllä jännittävää olla niin korkealla ja yrittää pysytellä radalla ja siirtyä pitseeltä toiselle. Radat eivät olleet miteenkään vakaita, ne roikkuivat erilaisten vaijerien ja köysien varassa eli heiluivat aina johonkin suuntaan jos vähänkin liikuit. Minusta vaikeimpia olivat eräät puulaatat, jotka roikkuivat köysien varassa. Kun seisoit yhdellä tasolla ja kurotittelit seuraavalle, lähti allasi oleva taso taaksepäin ja edessä oleva eteenpäin. Välillä oli melkoisia jalanvenytyksiä ja kiljahduksia havaittavissa kun sinnikkäästi yritti pysytellä radalla. Toki olimme kiinni turvavaijereilla, jos olisi tippunut niin ei mätkähdä maahan. Melkoisia kiljahduksia ja huutoja kuului myös kun laskettiin vaijeriliukuja, meni muuten melkoista vauhtia ja aina jännitti miten mahtaakaan puuhakekasaan mätkähtää. Huippu kivaa!

1 kommentti: