tiistai 21. kesäkuuta 2016

Vähemmän on enemmän

Pyrin siihen, että tyttärestäni ei kasvaisi materialistia, joka hamstraa ympärilleen kamalasti tavaraa, osaamatta luopua mistään. Asettaen liikaa arvoa tavaralle.

Toivon hänen oppivan arvostamaan ihmisiä ja niitä ihania hetkiä ja muistoja joita elämän varrella tulee.



 


Tämä aihe on pompsahtanut taas mieleeni, sillä Sennin synttärit lähestyvät kovaa vauhtia. Synttäreillä annetaan yleensä lahjoja ja tämä on toki ok, mutta rajansa kaikella.
En halua lapseni hukkuvan lahjavuoreen. Minulle juhlissa on tärkeintä se, että juhlimme päivänsankaria, pidämme hauskaa ja herkuttelemme yhdessä. Pyrin iskostamaan Senninkin päähän, että lahjat eivät ole se juhlien pääasia, vaikka ne toki lapsia yleensä kiinnostavatkin. Tähän asti Senni on ollut niin pieni, ettei ole edes ymmärtänyt lahjojen päälle.
Nyt alkaa jo ymmärtämään mitä ne lahjat ovat ja että ne kuuluu avata. :D

Tein tuossa jokin aika sitten postauksen, jossa kerroin lahjatoiveista. Toivon, että juhliin tulijat ostaisivat kimppalahjoja, jotta kenelläkään ei menisi suuria summia rahaa lahjaan ja pakettien määrä pysyisi kohtuullisena.






Minua ahdistaa koti, joka pursuaa kaikenlaista tavaraa ja sälää joka puolelta! Katsot minne vain niin kaikkialla näkyy epämääräisiä tavararöykkiöitä, tyhjiä pyötätasoja ei näy ja lattialla joutuu harppomaan jos jonkinlaisten lelu-&vaatekasojen yli. Tavaroille ei ole omaa paikkaansa. Hrrr...

Meidän koti ei ole tip top, vaikka niin haluaisin. Vaatehuone on minun häpeäpilkkuni, se on lähes aina kaaoksen vallassa vaikka yritänkin sitä silloin tällöin järjestellä. Sinne on vain helppo heittää kaikki minkä haluaa pois silmistään. 

Tuo kaaospesä siis löytyy, mutta pyrin pitämään pöydät ja lattiat suht siisteinä. Tavarat joille meillä ei ole enää käyttöä, myyn tai annan eteenpäin. Senni on aina tietoinen jos myyn jonkin hänen vanhan vaatteensa tai lelunsa, en tee sitä häneltä salaa. Kerron toki aina miksi jokin tavara myydään ja se on aina riittänyt selitykseksi. Vielä ainakaan, ei tavaroiden perään olla itketty.

Eniten tavara ja vaate vaihtuu tuolla lastenhuoneessa. Minusta leikki-ikäisen huoneeseen ei enää kuulu vauvalelut, joten niitä ei enää löydy. Muutama pienemmän lapsen lelu on säästetty 1v serkkupoikaa varten. Sama myös toisin päin, en hamstraa etukäteen leluja joilla lapsi ei osaa vielä leikkiä. Ikätasoisia leluja, niillä lapsen taidot kehittyvät parhaiten ja niiden parissa lapsen on mielekästä leikkiä.






Meillä leluilla on omat paikkansa. Senni tietää mihin mikin lelu kuuluu leikkien jälkeen kerätä, mutta vielä tarvitaan äidin valvontaa jotta lelut myös päätyvät oikeille paikoille. Leikit on taas mukavampi aloittaa kun tietää mistä mikin löytyy, eikä suurta osaa ajasta kulu etsien jotakin lelua joka olisi kiva osa leikkiä. 
Väitän että järkestyksessä olevat lelut houkuttelvat myös paremmin leikkimään. Itsekin leivon ja laitan ruokaa mieluusti kun tiedän mistä minkäkin kauhan ja lastan löydän kuin jos vertaa siihen, että kaikki tarvittava on sekaisissa läjissä siellä täällä.

Väitän myös, että tavarapaljous latistaa lapsen mielikuvitusta. Mieti jos itse astut huoneeseen jossa on kamalasti tavaraa, kaikki sekaisin. Et varmaan saa mistään ns. kiinni. Ympärillä on liikaa ärsykkeitä, et voi keskittyä mihinkään juttuun kunnolla kun silmiisi osuu aina uusi tavara/ärsyke.

Sennillä on leluja, mutta pyrin pitämään niiden määrän kohtuullisena. Senni osaa leikkiä itsekseen huoneessaan, toki myös muuallakin, hän omaa hyvän mielikuvituksen. Kertaakaan tyttö ei ole vielä tullut sanomaan, että olisi tylsää tai ei ole tekemistä, tämäkin vaihe tulee luultavasti vielä joskus. En pahemmin ohjaile tytön leikkejä, hän saa itse päättää mitä ja millä leikkii, saa käyttää itse päätään. Onkin ihana katsoa miten lapsi keksii tavaroille uusia käyttötarkoituksia, esim. keppihevonen muuttuu lattiamopiksi ja rannerenkaat pihveiksi. Kaiken ei tarvitse olla valmiina, lapsi keksii itse tarvikkeita leikkeihinsä. Tämä on yksi syy miksi en halua lastenhuoneen hautautuvat lelujen peittoon, haluan lapsen saavan pitää mielikuvituksensa.






Vähemmän on enemmän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti