torstai 2. huhtikuuta 2015

Toisenlaista sokeria

Sokeri ja sen käyttö jakaa mielipiteitä, etenkin äitien keskuudessa. Sokeri on saanut ihmiset sekaisin, monellakin tapaa.
Toisissa kodeissa syödään päivittäin sokerillisia tuotteita kuten limuja, keksejä ja karkkeja.
Joissain kodeissa sokerimäärät kasvavat taas piilosokereiden muodossa kuten maustettujen jogurttien tuomana.
Toiset taas välttävät sokeria niin paljon kuin vain pystyvät, päiväkodissa lapselle ei saisi tarjota enää kiisseliä ja syntymäpäivillä taapero saa keksin sijaan palan ruisleipää.
Koteja ja perheitä on monenlaisia ja niin myös suhtautumisia sokeriinkin.

Itse olen pyrkinyt ajattelemaan ns. terveellä maalaisjärjellä kun olen pohtinut perheemme sokerin käyttöä.
 Olen karsinut ruokavaliostamme piilosokerillisia tuotteita ja ne on korvattu puhtailla raaka-aineille. Meillä ei mussuteta keksejä tai karkkia päivittäin. 

Viikonloppuisin meillä saa herkutella kohtuudella.
Minä rakastan leipomista ja siihen kuuluu myös sokeri.
Jos meille tulee vieraita tai kyläilemme jossain, saa silloin taaperokin palan pullaa tai mitä nyt onkin tarjolla.
En halua tehdä sokerista pelottaavaa mörköä ja vouhkata siitä liikaa.
En halua kieltää sokeria totaalisesti lapseltani.
Herkut kiinnostavat lasta jokatapauksessa ja hän tulee varmasti tutuatumaan niihin viimeistään ystäviensä kautta. Haluankin opettaa lapselleni kohtuullista herkuttelua.
Jos nyt kieltäisin kaiken sokerillisen häneltä, ei hän välttämättä oppisi syömään sokeriherkkuja maltillisesti. Nään kauhukuvan lapsesta joka pääsee ensimmäistä kertaa kaverinsa synttäreille ilman vanhempiaan ja ahmii sokeriherkkuja kitaansa sen minkä ehtii kun kerrankin saa. Hrrr...mikä ajatus, näin en halua käyvän!
 Toisaalta jotkut ajattelevat että, se mitä ei tiedä ei voi myöskään haluta. Tämä saattaa toimia ihan pienellä lapsella, mutta luulempa että isompi lapsi törmää sokeriin jokatapauksessa.
Siksi ajattelenkin että on hyvä opettaa lapsi herkuttelemaan kohtuudella. Sitä kahvipullaakaan ei saa syödä niin että napa ratkee, mutta kokonaankaan sitä ei kielletä. Haluan opettaa että kahvipöydässä rupatellaan vieraiden kanssa ja siinä samalla voi ottaa vähän kakkua tai pullaa ja sen jälkeen siirrytään muihin puuhiin.


Innokkaana jauhopeukalona minusta on ihana saada leipoa vieraille jotain hyvää, yleensä makeaa.
Olen tässä miettinyt, että olisiko sille tavalliselle vaalealle sokerille jokin terveellisempi vaihtoehto. Keinotekoisia makeutusaineita en halua käyttää! Minusta se luonnollinen sokeri on parempi vaihtoehto kuin keinotekoinen makeutusaine.
 Eräänä päivänä löysinkin sitten vaihtoehdon (tai montakin) jotka herättivät mielenkiintoni.
 Poikkesimme Sennin kanssa paikallisessa herkkupuoti Woimassa, jossa myydään mm. kaikenlaisia terveellisiä luomu tuotteita. Erilaisia sokereita oli monia ja seisoinkin mietteliäänä niitä katsellen. Olin toki kuullut aikaisemminkin erilaisista sokereista, mutta se mihin mikin sokeri soveltuu ja mikä niissä on terveellisempää ja parempaa kuin tavallisessa kidesokerissa oli hataralla pohjalla. 
Ihanan aurinkoinen ja avulias myyjä tuli sitten kertomaan minulle sokereiden eroista. Jätin sokerit vielä mietintämyssyyn, halusin vielä harkita valintaani.

Tyhjin käsin emme kuitenkaan lähteneet.
Ostimme kuivattuja mulperimarjoja, ne ovat superherkkua meidän taaperonmielestä ja uppavat äipällekin paremmin kuin hyvin.
Olin niin tyytyväinen tuotteeseen, että menin vielä samana päivänä samaan kauppaan takaisin ja ostin kasan kaikenlaista luomua ja terveellistä.
Ostoskassiin päätyi mm. rusinoita ja cashewpähkinöitä luomuna, vaaleaa ruokokidesokeria sekä kaakaovoita raakasuklaan tekoa varten. Sokereita päädyin ostamaan vaalean ruokokidesokerin, koska se soveltuu kuulema parhaiten leivontaan.
Löysimme siis terveellisemmän karkkikaupan itsellemme! :D


Kuivattuja mulperimarjoja


Raakasuklaantekoa kokeiltiin heti samana päivänä ja tulos oli erinomainen.
Tällaisen pienen tietoiskun sain raakasuklaasta:
Raaka-suklaa on suklaata, joka valmistetaan vain puhtaista, alkuperäisistä ja prosessoimattomista raaka-aineista. Raaka-suklaan valmistamisessa raaka-aineita ei missään vaiheessa kuumenneta. Näin suklaassa on jäljellä myös suuri määrä arvokkaita ainesosia mm. entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka yleensä tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.

Luulin ettäraakasuklaa olisi sellaista todella tummansuklaan makuista, jota ei voisi sanoa makeaksi. Olin väärässä!
Raakasuklaaseemme sekoitin jauhettuja mulperimarjoja, rusinoita, cashewpähkinöitä ja juoksevaa hunajaa, tulos oli juuri sopivan makea. Taaperonkin maistelu raakasuklaata ihan onnessaan. Tätä valmistamme jatkossakin!


Ruokokidesokerin ostin leipomuksiani varten. Ruokokidesokeri ei nosta verensokeria samanlaisena piikkinä kuin tavallinen sokeri, eikä se kuulema koukuta samanlailla.
Sain siskoltani myös täysruokosokeria, intiaanisokeria. Täysruokosokeri sisältää tavallista kidesokeria enemmän ravintoaineita.


Tänään päätin kokeilla uusia sokereitani leivonnassa.
Tein minttusuklaakakun suklaakuorrutteella.
Alkuperäinen resepti on hellapoliisin, mutta muokkaisin sitä vaihtamalla sokerit ja kuorrute on erilainen. Ei siis varmaankaan voida puhua enää samasta tuotteesta. Olkoot minun kakkuni sitten Ninnin minttusuklaakakku.

Vaikka en lisännyt kakkuun tavallista vaaleaa kidesokeria, löytyy sitä silti kakusta. Käyttämissäni suklaissa nimittäin on käytetty tavallista kidesokeria.
Osa luomusuklaista on kuulema makeutettu ruokokidesokerilla tai vastaavalla, mutta minä en sellaisia suklaita tuosta lähikaupasta löytänyt.  Jonain päivänä suklaatkin voisi vaihtaa terveellisempään vaihtoehtoon. Pikkuhiljaa hyvä tulee. ;)
Halusin nyt nähdä miten kakku onnistuu noilla sokereilla, tulisiko siitä kova kuin kivi, murenisiko se, kohoaako se edes. 

Tällainen siitä sitten tuli:
Supersuklainen ja makea! En huomannut sokerin vaihtoa mitenkään, en maussa, en kakun ulkonäössä enkä koostumuksessa. Makeanhimon tämä kakku vei kyllä ihan pikkiriikkiselläkin palalla!
Tosin en sitten tiedä voisiko se makeanhimon tyytyminen pienelläkin palalla johtua sokerin vaihdosta vai sitten ihan siitä että kakku on supersuklainen. Oli miten oli, kakku oli mieleen tällaiselle makeanpersolle :D





Olen ihan untuvikko vielä tässä erilaisten sokereiden maailmassa, mutta jatkan tutkimusmatkaani.
Kenties jonain päivänä meidän kodissa ei enää käytettäisi sitä tavallista vaaleaa kidesokeria, vaan joitan muita, terveellisempiä vaihtoehtoja.
En siis pyri luopumaan kokonaan sokereista, mutta jos löytyy parempi vaihtoehto niin toki kokeilen sitä. :)


Onko sinulla kokemuksia jostain uusista kokeiluistamme:
mulperimarjoista, raakasuklaasta, intiaani- tai ruokokidesokerista?

4 kommenttia:

  1. Kerrankin joku puhuu järkevästi sokerin käytöstä - ilman että se olisi kirosana. Meillä syödään jogurttia, muttei juoda kaupan mehuja tai limuja. Meillä syödään joskus keksiä ja leivonnaisia, tai herkutellaan jäätelöllä, mutta kohtuudella. Karkkia meillä ei syödä.
    Itsekin tosin meinasin liittyä tuonne sokeripaniikkiryhmään, mutta maalaisjärki astui mukaan. Tosi hyvä postaus ja tosi mielenkiintoisia nämä uudet herkut! :)
    Ihanaa pääsiäistä teidän perheelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! :)
      Hiukan mietin että aiheutanko kauhean kakkasateen kun puhun sokerista. :D

      Ihanaa pääsiäistä teillekin! ♡

      Poista
  2. Miulla ei ole kokemusta noista mistään, mutta mielelläni luen kokemuksianne! Kuivattuja marjoja ja hedelmiä eilläkin syödään toisinaan, ja yritän olla kaupassa tarkkana sen suhteen, millä vaikka juuri ne hedelmät onkaan makeutettu. YRITÄN terveempää elämää, mutta kyllä meillä myös herkutellaan, tosin varmasti paljon maltillisemmin kuin jossain toisessa perheessä. Pyrin myös siihen maalaisjärkisyyteen: ruisleipä on parempi välipala kuin pulla, mutta kyllä pari pullaakin elämään mahtuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi pidänkin noista herkkupuoti Woiman kuivahedelmistä kun niihin ei ole lisätty mitään (myöskään sitä sokeria) eikä poistettu mitään. Hyvillä mielin voi antaa niitä taaperollekin, kohtuus tietenkin tässäkin.
      Olen kanssasi samaa mieltä, ruisleipä on ehdottomasti parempi välipala kuin pulla, mutta ei se pullakaan täysin kiellettyä ole. :)
      Maalaisjärki tuntuu olevan avuksi monessa asiassa, myös tässä herkkujenmaailmassa. :)

      Poista