keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Puistoilua ja muuta mukavaa arjen piristystä

Maanantai alkoi oikein mukavasti! Vietiin siskoni Nean kanssa vauvamme ensimmäistä kertaa puistoilemaan. Nyt pikkuiset alkavat olla jo sen verran isoja, että puistoilussa on jotain järkeäkin. Tosin eivät he vielä ihan hirveästi puistoilusta ymmärtäneet, mutta uusiin asioihin pitää aina totutella. :)
Puistoilun jälkeen menimme kahvilaan syömään, vauvat saivat soseensa ja me äidit söimme herkulliset salaatit. Puistoilun jälkeen lähdettiin vielä vaunuilemaan ja vauvat nukkuivat päiväunensa.









Tiistaina postiluukusta tipahti kirje, joka ilahdutti minua kovasti. Kirje oli 10-vuotiaalta kummitytöltäni, Jennalta. Jennan ollessa vauva lähetin hänelle kaikenlaista aina vauvanvaatteista itsetehtyyn ruusukvartsiseen sydänriipukseen. Jenna asuu Oulussa asti, joten välimatkan takia en pystynyt antamaan tekeleitäni kasvotusten. Olin siis itsekin vasta 16-vuotias kun Jenna syntyi ja minusta tuli kummi. Olin kovin innoissani kummiudesta, mutta jossain vaiheessa yhteydenpito väheni puolin ja toisin. Toki muistin tyttöä aina syntymäpäivinä ja jouluna.
Olen kuitenkin potenut huonoa omaatuntoa jo pitkään siitä, että en sen enempää ole tyttöön yhteyttä pitänyt. Viime jouluna päätin sitten lähettää Jennalle joululahjan lisäksi kirjeen ja pyytää tyttöä "kirjekaveriksi". Ajattelin, että tytöstä olisi kiva odottaa kirjettä kummiltaan ja kirjoitella kuulumisiaan minulle. Itse olisin ainakin tuon ikäisenä ollut innoissani kirjekaveri-kummista.
Alkuvuodesta puhuimme puhelimessakin, tyttöä selvästi ujostutti mutta ihmekös tuo, olemmehan aika vieraat toisillemme. Hetken juttelin tytön kanssa ja sovimme, että kirjoittelemme toisillemme.
Tiistaina sitten sain ensimmäisen kirjeen ja hyvä etten alkanut itkeä kun luin sen. Kirje alkoi näin; Moi Ninni-kummi! Mitä kuuluu? Olet tosi kiva kummi. :)" Jokin kivi taisi vierähtää sydämeltäni kun tajusin, että tyttö pitää minusta vaikken kovin aktiivinen olekaan kummina ollut. Jenna oli myös piirtänyt piirustuksia ja hienoja ne olivatkin, en osaisi itse piirtää yhtä hyvin. Lisäksi kirjeen mukana tuli hamahelmi-sydän, sen laitoin jääkaapinovea koristamaan.
Toivon, että tytöllä riittää kiinnostusta kirjoitella kanssani jatkossakin. Eihän niitä kirjeitä tarvitse jatkuvasti lähetellä, mutta välillä olisi kiva lukea mitä kuuluu. :)






Oletteko te kummeja? Millainen on teistä hyvä kummi?




Tiistaina sain piristystä myös tulppaanikimpun muodossa. Tepolla on tapana antaa minulle aika-ajoin kukkia, varsinkin jos vähän vinkkaan ;). Nyt en kyllä ollut edes vinkannut ja ilahduinkin kovasti. Pidän kukista ja etenkin tulppaaneista. Erityisen söpöä oli se, että myös Senni sai oman pienen tulppaanikimpun. <3

Taidamme olla Sennin kanssa varsin onnekkaita tyttöjä. :)


Meidän kukkakimput <3

perjantai 21. helmikuuta 2014

Loiskis, läiskis, uimaan!!!

Jo odotusaikana puhuttiin, että mennään vauvan kanssa vauvauintiin. Minä pääsin pikkutyttönä viikonloppuisin uimaan isäni ja pikkusiskon kanssa ja halusin, että omakin lapseni tottuisi veteen jo pienenä.
Senniä ei tosin tarvinut veteen totutella, suihkussa on ollut aina kivaa. :) Ihan pienenä Sennillä oli sellainen itkujakso (varmaankin vatsavaivoja) ja ainut paikka missä pikkuinen rauhottui oli suihku. Suihkussa saatettiin siis itkuisina päivinä käydä parikin kertaa. Aluksi suihkusta lähdettiin aina itkulla pois, mutta pikkuhiljaa neiti tajusi ettei se nyt niin kamalaa ole pois tulla. Meillä tuo suihkussa käyminen on ollut lähinnä isän ja tyttären välinen juttu. Jos minä menen Sennin kanssa suihkuun, otetaan bumbo-tuoli mukaan, se on tosi näppärä. Senni osaa kyllä istua ilmankin, mutta kun istuu tuolissa niin minä saan pestä hiukset rauhassa, ilman että tarvii pelätä neidin liukastuvan. Senni tosin pääsee varsin vikkelästi myös tuolista pois, mutta istuutuu yleensä takaisin jos ehdin ajoissa huomauttaa asiasta. :D
Vauvauintiin me ei mahduttu mukaan, joten päätettiin aloittaa uimaharrastus oma-aloitteisesti. Kerran viikossa ollaan nyt käyty noin kuukauden ajan ja hauskaa on ollut. Altaassa Senni loiskii vettä käsillään ja potkii vimmatusti. Sukeltamistakin kokeiltiin jo toisella uintikerralla ja hyvin meni! "Kannuttamista" oltiin harjoiteltu jo kotona pitkän aikaa.
Suihkutiloista Senni ei tykkää ja siellä tuleekin aina itku. Kai siellä on niin kauhea hälinä että toista pelottaa ja onhan siellä aika kylmäkin. Saunakaan ei ole ollut kiva paikka, paitsi tänään oli ensimmäinen kerta kun Senni istui siellä ihan hiljaa. Johtui varmaankin siitä, että tänään mukanamme oli myös Sennin isosisko Vilma. Senni tykkää seurustella ja leikkiä Vilman kanssa. :) Pitkiä aikoja en ole vielä viitsinyt saunottaa, vaikka alalauteella istutaankin. Sitten hiukan isompana totutellaa löylyihin.
Tänään uima-altaat olivat täpöten täynnä kun nyt on lomaviikko. Muina kertoina meidän lisäksi lasten altaassa on yleensä ollut yksi tai kaksi uimaria, joskus ollaan oltu ainoat uimarit. Senni olikin nyt ihmeissään kun väkeä oli niin paljon, mutta sukelteli silti hienosti. Vilman kanssa oli helppo lähteä uimaan, sillä neiti on harrastanut uintia jo pitkään ja osaa olla omatoiminen sekä uimataito on jo todella hyvin hallinnassa.





Loiskis!


Porealtaassa :)


Siskokset <3



torstai 20. helmikuuta 2014

Puuhailua lomalaisten kanssa

Tepolla ja Vilmalla on tämä viikko lomaa ja tämä päivä vietettiin nelistään. Päiväruuan jälkeen Senni laitettiin parvekkeelle nukkumaan ja minä aloin tehdä Vilman kanssa pullataikinaa. Tosin huomattiin, että maitoa ei ollut tarpeeksi, joten osa maidosta korvattiin vedellä. Hyvä taikina siitä tuli, ei huomattu mitään eroa vaikka seassa olikin vettä. Kun taikina laitettiin kohoamaan, lähdin minä hiukan ostoksille, ihan yksin!
Ensin hain fb kirppikseltä varaamani vk-puvun Sennille ja sitten menin ruokakaupan kautta kenkäkauppaan. Luin eräästä toisesta blogista että yksi kenkäkauppa lopettaa, joten suuntasin sinne. Tarkoituksena oli löytää itselleni juhlakengät ensikuun lopulla oleviin ystäväni häihin ja Sennille kesäkengät. Molemmat löytyivät ja vieläpä aika edullisesti.


Meidän kenkulit. :)

Vilma toi Sennillä nämä iiiihanat pöksyt.


Kun kotiuduin ostosreissultani, aloimme Vilman kanssa leipomaan. Minä tein mustikka-vaniljapullia ja Vilma halusi tehdä korvapuusteja. Taikina olikin ehtinyt kohota niin hyvin, että osa oli valunut taikinakulhosta ulos. :D
Vilma on innokas tyttö leipomaan ja leipoikin korvapuustit ihan itse, minä en auttanut kuin suullisin ohjein. Isänsä neuvon mukaisesti sokeria ja kanelia Vilma laittoi reilusti. ;)
Minä olin hieman mämmikoura ja onnistuin polttamaan käteni uunissa, vieläkin kirvelee hiukan. Noh, tekevälle sattuu. :)

Iloinen pieni leipuri :)

Rullaati rullaati


Mun tekemiä pullia, osa hieman halkesi uunissa.

Vilman tekemät korvapuustit.
Mun mielestä ihan älyttömän hieno suoritus 7-vuotiaalta. :)


Välipalalla herkuteltiin siis pullilla. Senni nyt ei tietenkään saanut pullaa, mutta hedelmäsoseen jälkeen neiti sai maistaa mustikoita. Onneksi tajuttiin riisua pikkuinen niin, että vain vaippa jäi päälle, sen verran sotkuista puuhaa se maisteleminen taas oli. Meillä muilla oli hauskaa kun Sennin naama vääntyi ihan hassulle virneelle. Enemmän niitä mustikoita lensi ympäri ämpäri kuin mitä meni suuhun. Maistelemisen jälkeen koko tyttö piti pestä! Mustikkaa oli jaloissa, mahassa ja tietenkin käsissä ja naamassa. Kynnenaluset on vieläkin ihan siniset. :D


Siis mitä tää on?

Hyyyyi, pahaa!

Mitä, tuli sotkua vai?


Vilma ja Senni ovat kuin paita ja peppu, molemmilla oikein silmät loistaa kun saavat leikkiä yhdessä. Toivottavasti näin tulee aina olemaan, vaikka tuota ikäeroa onkin. :)
Molemmat tytöt ovat kovin touhukkaita, iloisia ja temperamenttisiä.


Mussukat

Pusu <3



Saapa nähdä mitä huomenna puuhaillaan. :)


Jokos teidän muiden perheissä on vietetty talvilomaa?

maanantai 17. helmikuuta 2014

Kuulumisia :)

Niin vierähti ystävänpäivä ja viikonloppu, mukavasti vierähtikin. Perjantaina oltiin aamupäivä ihan vain kaksin kotona, mutta iltapäivällä Tepon töiden jälkeen lähdettiin käymään kahvilassa ystiskahveilla. Sennistä kahvilassa oli kivaa ja neiti kiljahtelikin innoissaan. :D Senni on aina tykännyt myös shoppailusta, on ilmeisesti kiva katsella kaikkea uutta ja ihmeellistä eikä aina vain niitä tuttuja kotinurkkia.
Lauantaikin oli ihan vain kotipäivä, mutta sunnuntaina käytiin vanhempieni luona. Oltiin siskojen kesken päätetty, että juodaan ystävänpäivä-kahvit ja herkutellaan. Jaana oli tuonut hyviä mini-vaahtokarkkeja ja minä leivoin kuppikakkuja/muffinseja. Saunakin lämmitettiin ja ajateltiin viedä Senni saunaan. Uimalassa käydessä sauna kun ei ole ollut lempipaikka niin ajattelin että jos vähän totuteltaisiin. Vielä saunaan lähdettäessä Senni oli iloinen, mutta sitten iskikin väsy eikä saunassa ollut enää kivaa. Päätettiin viedä Senni iltaruualle ja nukkumaan, me saatiin sitten saunoa ihan kaksin. :)
Meiän äiti oli taas ommellu ihania vauvanvaatteita. Mun lemppari oli mekko, johon äiti oli käyttänyt samaa pöllö-kangasta josta mä tein jouluksi kuolalapun.



Saunaan lähdössä ja Penakin (toi nukke siis) otettiin myös mukaan.
Mulla oli itellä samanlainen nukke kun olin pieni ja ilahduin kun löysin kirppikseltä samanlaisen.



Suklaiset appelsiinikrokantti-muffinsit :)



Tänään kävin Sennin kanssa kyläilemässä ystävälläni, jolla on kaksi pientä poikaa. Oli ihana päästä näkemään heitäkin. Sennistä oli kiva seurata 2-vuotiaan pojan touhuja ja leikkiä kivoilla leluilla. Ystäväni oli leiponut herkkuja ja ai että ne maistuivatkin hyvälle! Erityisen hyvälle maistui Rocky road niminen suklaaherkku, sitä täytyy tehdä joskus itsekin.



Tuo meidän Senni-menninkäinen on nyt alkanut liikkua oikein vaihdilla. Kauan se on jo osannut pakittaa mahalla ollessaan, mutta nyt osaa edetä istuviltaankin. Kovasti olisi konttaamaan lähdössä, mutta ei saa vielä toista jalkaa oikeaan asentoon ja kädet eivät pysy ihan mukana ja konttaamisen sijaa heijaa itseään edes takas. Osaa siis mennä kontilleen ja siitä istumaan.
Myös tutkimusmatkat ovat alkaneet. Viikonloppuna jätin tytön istumaan keittiöön kun itse keräilin astioita. Kun seuraavan kerran katsoin tyttöä, oli neitonen ehtinyt keittiölaatikoston kimppuun, avannut alimmaisen laatikon ja tutki sen sisältöä. Eikä mennyt kauaa kun sormet sitten jäivät laatikon väliin ja itkuhan siitä tuli. Ostettiin jo jokin aika sitten niitä sellaisia lapsilukkoja jotka saa laitettua laatikoihin, tarvii vissiin jo asentaa ne.
Senni tykkää kyllä leikkiä omilla leluillaan, mutta enemmän kiinnostaa minun parveketossuni ja kaukosäätimet ja puhelimet. Oikeastaan kaikki mihin ei saisi koskea. Digiboksiakin tykkää käydä räpeltämässä ja siinä samalla onnistuu usein kopsauttamaan päänsä tv-tasoon. Varsin vauhdikas typy, tälläkin hetkellä tyhjentää hoitolaukkua. :D


hiiop, kyllä mä tästä kohta lähden konttamaan!

Seisominen tukea vasten onnistuu, mutta usein pyllähtää istumaan kun innostuu liikaa.


Mutta nyt tämä äippä lopettaa kirjoittamisen ja menee leikkimään vauhtivekaransa kanssa, on meinaan jo vitriinin laatikkoja tonkimassa...

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Ostoksia

Kävin eilen Sennin kanssa vaunuilemassa ja samalla kävin katsomassa löytäisinkö Sennille välikausihaalaria. Oli ihana sää kävellä, vaikka olikin loskaista. Onneksi hommasin alkutalvesta kunnon talvikengät, niillä on niin hyvä kävellä eikä edes sukat kastunu vaikka kahlasinkin välillä aikamoisissa lammikoissa. Lastenvaateliikkeeseen päästyäni löysin Sennille kivat välikausivaatteet ja vielä alennuksella kun liikkeessä oli loppuunmyynti. Ostin aika reilun kokoisen haalarin, se otetaan todennäköisesti käyttöön vasta syksyllä. Tarvii kierrellä vielä kirppareita jos sieltä löytyisi Sennille välikausihaalari nyt kevääksi.
Ostin minä itsellenikin jotain, nimittäin uuden kuivakakkuvuuan! Tai Teppo sen haki kun en itse ehtinyt, mutta kuitenkin. Minulla oli ennestään sellainen pitkänmallinen silikoninen vuoka (leipävuoka) ja sitä olenkin käyttänyt ahkerasti. Halusin kuitenkin myös pyöreän mallisen ja nyt minulla on sellainenkin, vaikkei tuo uusikaan ihan perinteinen vuoka olekaan.

Tänä aamuna käytiin ihan ruokaostoksilla ja samalla ostettiin Sennille uusia tutteja. Vanhat tutit alkaa olla jo niin kuluneita kuvapuolelta kun neiti jyrsii niitä pikkuhampaillaan. Ostettiin ensimmäistä kertaa niitä tutteja jotka on tarkoitettu 6kk alkaen. Tarkoituksena olisi päästä tuteista kokonaan eroon kun Sennillä on ikää noin vuosi. Saa nähdä päästäänkö tutista jo silloin eroon, nyt tutti on ainakin tytölle vielä todella tärkeä. Sennille puhkesi ensimmäiset hampaat jo 3kk ikäisenä, niin en halua että ne kasvavat vinksin vonksin ja hidastaahan se tutin lussuttaminen puheenkin kehitystä. Mutta onneksi Senni on vasta 7kk niin stressaan tutista vieroittamista sitten kesällä/syksyllä. :D
Oltiin jo lähdössä kaupasta pois kun huomasin että myyntiin on tullut tölkki-muumilimua! Muumeja, mun oli ihan pakko ostaa yks tölkki. Tölkit oli pakattu 6-tölkin pakkauksiin ja niissä oli niin söpöt muumi-kuvioiset muovit, mutta otin silti vain yhden tölkin. Karkkihyllyn päätyyn oli puolestaan ilmestynyt jotain minttu-suklaaherkkuja (olisi ollut nimeltää minttu susu tai jotain sinnepäin), mutta ne jätin vielä kauppaan. Olen nyt yrittänyt ostaa/syödä herkkuja vain viikonloppusin ettei minusta tule taas kauheaa ihrapalloa. :D


Uudet vk-vaatteet. Pilkut on niin ihania! :)

Pitihän se pikkuneidinkin päästä tutkimaan uusia vaatteita. :D

<3

Tällainen se mun uusi kakkuvuoka nyt sit on. :)

Uudet tutit. Vasemman puoleiset on Tepon valitsemat ja oikean puoleiset mun.
Ei sinänsä yllättävää, että Teppo valitsi punk- ja pääkalloaiheiset tutit ja minä pilkullisen ja kukkakuvioisen. :D

Muumi!!!


Ja pitihän sitä uutta kakkuvuokaa päästä testamaan. :D Tein sirtuunaisen mariannekakun. Kun taikinan laittoi vuokaan niin vuoka ikäänkuin lässähti ja meinasi kaatua. Kakusta ei siis saa niin korkeaa kuin mitä vuoka antaa ymmärtää, siitä pikkuinen miinus. Uunissa vuoka pysyi onneksi kiltisti paikoillaan. :)
Ainakin osa kakusta päätyy pakkaseen vierasvaraksi. Olin taas hätähousu, enkä malttanut odottaa, että kakku jäähtyy kunnolla. Kakku ei siis irronnut aivan täydellisesti, mutta haittaakos tuo kun oli vain tällainen kokeilukakku. :) Maultaan kakku onnistui oikein hyvin. Täytyy sanoa, että taitaa olla tekemistäni kuivakakuista parhaimman makuinen (juujuu maistoin vaikka ei olekaan viikonloppu;)). Tällainen kakusta sitten tuli:


Olen hulluna basilikaan ja sitäkin (ja persiljaa) ostettiin tänään.
Laitoin ne ruukkuun ja siihen vettä niin kestävät huomattavasti pidempään kuin vain omassa pikkuruukussaan.




tiistai 11. helmikuuta 2014

Kaikenlaisia askarteluja

Vuosien varrella on tullut kokeiltua kaikenlaisia askartelujuttuja. Käymme välillä äitini ja siskojeni kanssa eräässä askartelukaupassa ja siellä vierähtää yleensä useampi tunti. Monesti jokaisella on jokin ajatus minkä haluaisi totetuttaa ja ostaa siihen tarvikkeita. Askartelukaupassa syntyy usein myös uusia ideoita ja sitten sitä huomaakin, että kassi on täyttynyt kaikenmaailman ihanuuksista.
Tässä muutamia minun tuotoksiani.


Nämä olen tehnyt jo jokin aika sitten:


Melkein heitin jo tämän tuolin roskiin, mutta päätinkin maalata sen uudellee.
Kuviot olen maalannut ihan paljain käsin.

Maalasimme tämän siskoni Jaanan kanssa. Maali on liitutaulumaalia.
Harmi, että tämä jäi vanhaan kotiimme.

Nämä pihalaatatkin ovat vanhassa kodissamme, mutta ainakin syksyllä ne olivat vielä paikoillaan.
Lähikuva yhdestä laatasta, onneksi näitä on helppo tehdä lisää. :)

Tehtiin siskoni Jaanan kanssa vaippakakku Nean vauvakutsuille.
Kakku sisältää sukkia, harsoja, vauvaöljyn ja tietenkin vaippoja.


Tepon hopeinen mattoketju.
Tämä on punottu suoraan käteen eli sen saa pois vain jos käyttää pihtejä :D


Lahjarasioita.

Ennen Sennin syntymää työskentelin arkkitehtuuritoimistossa.
Kun jäin pois, tein heille mosaiikkiruukun ja ostin huonekasvin (työkaverit olivat juuri puhuneet että jokin kasvi olisi kiva piristys). Mosaiikkipalat tein toimistolta saamistani näytelaatoista, jotka poistuivat valikoimasta. He olivat oikein innoissaan kun olin keksinyt vanhoille laatoille hyötykäyttöä. :)



Nää ovat hieman uudempia väkerryksiäni:



Innostuimme maalaamaan kiviä viimekesänä.
Nämä kaikki eivät ole minun maalamiani vaan osan on maalannut äitini, osan Nea ja osan Jaana. :)

Mun lemppari kivet :D
Masukipsi.
Tän maalaaminen oli hauskaa, mutta itse kipsin tekeminen aika tukalaa kun meinasin kokoajan pyörtyä.
Onneksi saatiin kuitenkin tehtyä, on nyt kiva muisto :)

Painettiin yhdessä Nean kanssa Antonin ja Sennin jalat isänpäivä-kravatteihin.

Meidän perheellä on ollut tapana jo monen vuoden ajan tehdä joululahjat itse.
Viimejouluksi tein nämä tähdet.

Joululahjoiksi maalasin myös tällaisia puisia rasioita.

Rasioihin tein itse suklaanameja. :)

Tällaiset kuusenkoristeetkin väkersin. 




Eli kaikenlaista on tullut kokeiltua aina mosaiikkitöistä kivien maalaamiseen. :D
Ainiin teenhän minä korttejakin, niistä vain unohtuu monesti ottaa kuvat, mutta tässä muutamia:


Ristiäis-kortti veljen tytölle.
Tätä olivat tekemässä myös Jaana ja Nea.

Parane pian-kortti ystävälle.

Synttäri-kortti.

Kiitos-kortti työpaikalle.

Synttäri-kortti.