perjantai 7. marraskuuta 2014

Isä ja tytär

Lähestyvän isänpäivän innoittamana päätin tehdä postauksen Tepon ja Sennin välisestä suhteesta, isästä ja tyttärestä.

Sennin ja Tepon välinen isä-tytär suhde on lämmin ja aito. <3
Senni on aina ollut isintyttö! On äitikin toki tärkeä, mutta isi on tytölle todella tärkeä ja rakas.
Nyt kun Senni alkaa jo pikkuhiljaa puhumaan, sanoo tyttö huomattavasti useammin isssi, kuin äääi (=äiti). Isiä kysellään myös pitkin päivää ja tämä äiti saakin olla sanomassa monia kertoja päivässä, että isi on nyt  esim. töissä. Jos tyttö kuulee jonkun kulkevan porroskäytävässä, kiiruhtaa hän ulko-ovelle isiä innokkaasti hokien tai katsoen minua kysyvästi. Tyttö ei onneksi pahastu, vaikka porraskäytävänkolistelija ei aina olisikaan isi, vaan jatkaa leikkejään kun sanon naapurin menenvän kotiinsa.

Monesti kuulee, että lapselta pääsee itku kun jompi kumpi vanhemmista lähtee vaikkapa töihin. Meilläkin on joskus käynyt niin, varsinkin jos tytölle ei ole sanottu että äiti lähtee nyt, mutta melko harvinaista sellaiset itkut ovat meillä. Olemme pyrkineet tekemään lähdöistä iloisen asian. Sennille kerrotaan että nyt isi lähtee, tule antamaan pusu ja hali. Silloin tyttö vilkuttaa ja juoksee isin (tai äidin jos minä olen lähdössä) syliin ja antaa paaaljon pusuja. Tämän jälkeen tyttö pääsee sen aikuisen syliin joka hänen kanssaan jää kotiin ja vilkuttelee sieltä lähtijälle ja lähettelee lentosuukkoja. :D Monesti menemme vielä vilkuttelemaan ja lähettämään lentosuukkoja joko parvekkeelle taikka ikkunaan. Sitten päivä jatkuu ihan normaalisti, ilman lähtöitkuja.
Voihan olla, että ne lähtöitkut tulevat kuvioon kun ikää karttuu. Mutta meistä vanhemmista kumpikaan ei jää surkuttelemaan ja voivoittelemaan/kyselemään tuleeko lapselle nyt kamala ikävä, se varmasti vain pahentaisi ikävää ja lapsi kokisi lähdössä olevan jokin kamala asia, jolle pitää itkeä.
Vaikka lähtöitkuja meillä ei yleensä itketä, on jälleen näkemisen riemu lapsen kasvoilla aina yhtä ihana nähdä ja kokea. <3

Mitkä ovat sitten meillä niitä isän ja tyttären yhteisiä asioita?
Ehdottomasti hassuttelu ja riehuminen! Isin kanssa tyttö ilmeilee ja hassuttelee, kikatusta saa taatuski kuulla kun he pelleilevät yhdessä. Isin kanssa on myös kiva riehua sängyllä, äiti ei niinkään tee tätä. Tyttö on aivan onnessaan kun isi jaksaa peuhata. Myös kaikenlainen hyppyyttämiset ja hippaleikit luonnistuvat paremmin isän kuin äidin kanssa.
Senni myös tottelee isäänsä paremmin kuin minua, en varmaan osaa sanoa aina tarpeeksi jämäkästi tai sitten tyttö on tottunut siihen että äiti on aina 24/7 komentamassa niin aina eivät kiellot tehoa. :D

Senni on aina tykännyt musiikista, etenkin sellaisesta hiukan menevämmästä musiikista. Aika pienestä asti musiikki on kiinnostanut tyttöä. Ennen kuin hän osasi edes istua kunnolla, hytkyi hän musiikin tahdissa. Nyt kun kävelykin on opittu niin tanssiliikkeitä alkaa olla jo melkoisesti ja tyttö taputtaa myös käsillään rytmiä.
Teppo on ehdottomasti musiikkimiehiä ja Senni pyytääkin usein isiä soittamaan musiikkia ja yhdessä he sitten kuuntelevat sitä ja jammailevat. :)

Ihan Sennin syntymästä asti kylvetys on ollut meillä isän ja tyttären välinen juttu ja kiva niin, sillä niin se oli myös minun lapsuudessani, isä hoiti usein lasten kylvetykset.
Sairaalassakin Teppo oli se joka sai kylvettää vauvan ja minä katsoin vierestä ja kuvasin kaiken talteen.
Masuvaivoista kärsivä pikkuinen rauhoittui ensimmäisinä kuukausinaan usein vain suihkuun, isin syliin. Suihkussa saatettiikin käydä joskus useita kertoja päivässä kun mikään muu ei auttanut.
Mahavaivat ovat nyt onneksi jo historiaa, mutta suihkussa isä ja tytär tykkäävät edellenkin käydä yhdessä.
Uinti on ollut myös pitkään meidän kaikkien yhteinen harrastus.

Isänä Teppo on rakastava ja rohkea. Rohkeudella tarkoitan nyt sitä, että hän ei turhia arkaile ja panikoi, vaan on luontevasti lapsen kanssa ja uskaltaa kokeilla uusia asioita. Isänä hän toki pitää huolen, ettei tyttö vain satuta itseään tai pääse käsiksi mihinkään vaaralliseen, mutta sellaista turhaa varjelua ja hössötystä ei ole. Hän antaa tytön itse tutkailla maailmaa, tekemällä oppii-periaatteella. Minä olen itse samoilla linjoilla, jos lapsi ei koskaan pääse itse testaamaan asioita, ei hän voi ikinä oppia mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Tästä esimerkkinä voisi olla se kun tyttö alkoi penkoa laatikoita ja sormet olivat vaarassa jäädä väliin kun tyttö sulki laatikot. Sennille sanottiin aina että tule pois tai sormiin tulee pipi. Aina tyttö ei tullut pois ja joskus ne sormet jäivätkin sinne väliin ja itkuhan hänellä pääsi. Montaa kertaa näin ei ole kuitenkaan käynyt, tyttö oppi pian että sormia ei kannata jättää sinne väliin ja osaa taitavasti sulkea laatikon niin että sormet säästyvät haavereilta.

Monissa perheissä äiti on yleensä se, joka hoitaa lasten vaatehankinnat. Meillä Sennin vaatteita ostavat kummatkin vanhemmat. Pääasiassa kyllä minä, mutta jos sanon vaikka Sennin housujen käyvän liian pieniksi, ostaa Teppo hänelle housuja. Vaatekoko tarkistetaan aina minulta, mutta minä en saa olla mukana valitsemassa vaatteita, Teppo haluaa että osa vaatteista on hänen valitsemiaan. Pääsääntisesti hän on osannutkin valita tytölle kivoja vaatteita, jotka miellyttävät myös minunkin silmääni. :)


Ensilumi on satanut.
Portaat pääsee turvallisesti alas kun isi pitää kädestä kiinni. <3



Tässä näin pähkinänkuoressa Sennin ja Tepon välinen isä-tytär suhde.
On onni, että tyttärelläni on lämmin ja aidosti välittävä ja läsnäoleva isä. Tämä on asia josta saan olla onnellinen ja kiitollinen, tyttärelläni on maailman paras isä, juuri sellainen jonka hän tarvitsee ja ansaitsee. <3


Millä sanoilla sinä kuvailisit lapsesi/lastesi suhdetta isään?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti