perjantai 8. elokuuta 2014

Toipilaana

Elossa ollaan maantaisen leikkauksen jäljiltä. :)

Menin siis maanantaina aamusta sairaalalle, mutta leikkaus päästiin tekemään vasta puolilta päivin. Omaa vuoroani odotellessa, sain pötkötellä osastolla ja vaihtaa omat vaatteet hemaiseviin sairaalavaatteisiin. ;)
Esilääkityksenkin sai  osastolla ja sitten mentiinkin leikkaussaliin.



Kauniit tukisukat ja noi pöksyt, ah niin ihanat :D


Leikkaussaliin sain kävellä ihan itse ja kapusin leikkauspöydälle. Sain päälleni lämpimän viltin ja minua alettiin valmistelemaan leikkaukseen. Salissa taisi olla kirurgin lisäksi kolme tai neljä hoitajaa. Minulle laitettiin tippa käteen ja kyseltiin kysymyksiä, joita kysytään kaiketi kaikilta leikkaukseen tulevilta. Sitten päässä alkoikin pyöriä, tämän jälkeen seuraavat muistikuvat ovat heräämöstä. 
Ennen leikkausta kysyin, missä mahdan herätä ja minulle sanottiin että herään jo leikkaussalissa mutta en todennäköisesti muista sitä. Enkä kyllä muistakaan.

Heräämössä herätessäni tunsin kipua selässä ja vatsassa. Näkö oli vielä jotenkin usvainen, mutta erotin ihmishahmon. Taisin sanoa, että sattuu. Ääntä minusta ei juuri lähtenyt kun se kurkussa nukutuksen ajan ollut putki oli tehnyt äänestä käheän. Onneksi hoitaja kuuli minut silti ja laittoi kipilääkettä suoraa suoneen. Hetken siinä ähisin ja totesin, ettei lääke auttanut ja sain lisää kipulääkettä. Kipu hellitti hieman, mutta ei kadonnut kokonaan. Jäljelle jäänyt kipu johtui kaasusta, jota jää tähystysleikkauksissa aina vähän vatsaan. Kaasu aiheuttaa kipua palleassa, selässä ja hartioissa. Siihen ei lääkkeet auta, kaasu poistuu mm. verenkierron kautta kehosta parissa päivässä. 

Pian minut siirrettiin osastolle ja sain juotavaa ja syötäväksi leipää. Ruoka ei maistunut, mutta olo oli melko pian ihan hyvä ja pääsin jopa omin avuin vessaan, vaikka pää olikin ihan sekaisin lääkkeistä. Vatsassa on nyt neljä tähystysleikkaushaavaa. Kaikki ovat samassa linjassa navan kanssa, luulin että ne olisi tehty ylemmäs.

Kotiin pääsin jo samana iltana, kera vahvojen kipulääkkeiden. Kaasusta johtuvia kipuja oli, mutta ei muita. Oloni oli todella onnellinen, tämä johtui lääkkeistä. :) Aamulla se autuaan onnellinen olo oli tiessään ja mahakin oli hellä, muttei kipeä. Ensimmäisenä päivänä söin särkylääkkeitä säännöllisesti ja sen jälkeen vain silloin tällöin. Lääkkeet veivät minulta ruokahalun täysin ja suu oli kuin sahara vaikka kuinka joi vettä. Olo on ollut myös todella väsynyt! Olen kyllä yrittänyt levätä, mutta olo on kuin keitetyllä makaronilla. Kai kropalla kestää palautua ja onhan minulta kuitenkin viety yksi sisäelin. Täytyy myös muistaa, että leikkaus on aina leikkaus, vaikka tähystyksellä tehtiinkin.

Kipuja on kyllä ollut paljon maltillisemmin kuin mitä olin pelännyt. Nyt ruokakin on alkanut hiukan maistumaan ja olo on jo kohentunut. 
Senni on ollut superreipas, syönyt ja nukkunut tosi hyvin. Ensimmäisenä iltana ihmetteli kun ei päässytkään äidin syliin, sen jälkeen ei ole oikeastaan minun syliini yrittänytkään. Sennistä on tullut isin tyttö.  ;) Hoitoapuna meillä on ollut välillä myös siskoni tyttö. Onneksi on läheisiä, joilta saa aina apua. ♡

Vilma on myös ollut meidän kanssa tämän viikon. Siskokset ovatkin saaneet leikkiä nyt paljon yhdessä. Minä en nyt vatsani kanssa ole juuri pystynyt leikkeihin tai mihinkään muuhun osallistumaan. Lähipuistossa ollaan piipahdettu ja välillä minäkin olen ollut mukana. Tänään käytiin kaikki neljä yhdessä jäätelöllä ja sen jälkeen käväistiin kirpputorillakin. Kirppiksellä tosin kroppa alkoi jo sanoa stoppia ennen puolta väliä. Vielä on siis matkaa siihen, että kroppa olisi taas kunnossa. Mitäänhän ei saisi nostaa kahteen viikkoon eikä ponnistella tai muutenkaan kovin jumppailla. Tänään kokeilin nostaa varovasti Senniä eikä mitään kamalaa tapahtunut. 
Kaikenkaikkiaan leikkaus onnistui todella hyvin ja mielestäni toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.
Täysin kivunton en ole, mutta nämä kivut eivät ole mitään verrattuna niihin tuskaisiin sappikohtauksiin! Tikitkin poistetaan jo ensi maanantaina, uskon että toivun melko nopeasti. Olen kyllä tyytyväinen, jospa sappikohtaukset olisivat nyt historiaa. :)



Tällaisilla me herkuteltiin tänään. :)

Senni onnellisena omasta keksistään ♡

3 kommenttia:

  1. Senni on niiin iloinen viimeisessä kuvassa! <3
    Onneksi leikkaus sujui hyvin ja paraneminen on lähtenyt käyntiin :) vaikkakin se väsymys vois jo helpottuu :D herkullisen näköinen jätskiannos!

    VastaaPoista
  2. Iloinen senni! <3
    Onneksi toipuminen ei ole ollut kovin kivuliasta.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti vointi alkaa jo paranemaan, niin pääsisit nauttimaan kivuttomastakin kesästä.:) Ja onneksi "pelkkä" tähystys riitti, niin on joutuisampaa toipuminenkin.

    Onneksi teillä vko meni hyvin, vaikka sitä taisitkin jännittää.;) Toki itseä harmitti, että tuli turhaa stressiä sulle vielä siitä kun Vilmakin oli Tepon "vahdittavana". Tosin luulen,että oli apunakin Sennin kanssa.:) Ja se mikä oli tosi positiivinen yllätys niin kotonakaan ei tullut iltakiukkuja kun piti isiltä lähteä.:) Kauhulla niitä odotin.;)

    Ihana kuva Sennistä..

    VastaaPoista