sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Missä virpojat ovat???

Arvasin ettei virpojia ole oven takana jonoksi asti, mutta olisi niitä nyt muutama saanut käydä. Viime vuonna olin varannut jos jonkinlaista herkkua virpojille, mutta ovikello soi vain kahdesti.
Tänä vuonna en ostanut niin paljoa herkkuja. Pienen kulhollisen verran pikkuisia suklaamunia kuitenkin ostin. Virpojia ei vain ole näkynyt.
Tai kävi täällä kaksi virpojaa, he olivatkin ne kaikista odotetuimmat virpojat. Vilma kävi virpomassa pikkuveljensä kanssa. Heille olinkin varannut erityiset herkut palkaksi. :) Nyt on siis meidätkin virvottu ja varvottu, tuoreiksi ja terveiksi.

Käyvätkö lapset nykyään virpomassa vain tutuilla vai miksi heitä ei näy?
Omasta lapsuudestani muistan, kuinka joka oven takana käytiin kiltisti kysymässä saako virpoa. Muistan myös kuinka kova kiire meillä oli päästä virpomaan, jotta naapureiden lapset eivät veisi kaikkia herkkuja. Pikkuisia noitia, pupuja, kissoja ja tipusia vilisi pitkin katuja ja kaikilla oli kova kiire saada se oma kori täyttymään herkuista. Kotona saalis sitten jaettiin tasapuolisesti sisarusten kesken.
Tällaiset lapsuuden muistot ovat ihania, toivottavasti virpomisen perinne ei nyt kokonaan katoa.

Tänä vuonna laitettiin rairuoho kasvamaan kananmunan kuoriin :)

Tällaisia varasin virpojia varten. 

Nämä herkut menivät kahdelle pienelle virpojalle, joiden tulosta olin varma.

Virpojat, noita ja vihainen koira :D


Minä ja pikkusiskoni Nea, varmaankin vuonna 1995.
Melko tuimia noitia. :D

Kävikö teillä virpojia tai kävittekö te virpomassa?


2 kommenttia:

  1. Hah! Hauska kuva susta ja Neasta! :D
    Meilläkään ei käynyt yhtään virpojaa. Tosi harmi, että jouduin syömään kaikki virpojille varatut munat ihan ite. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mäkin herkuttelin noilla pienillä suklaamunilla niin että tuli ihan huono olo :D

      Poista