sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Häät ja Sennin ensimmäinen kerta yöhoidossa

Onnellinen on se joka rakastaa
Onnellisempi on se joka rakkautta saa
Onnellisin on se joka rakkautta saa,
Siltä jota rakastaa.


Lauantaina oli rakkaan ystäväni häät, joita menimme Tepon kanssa juhlistamaan. Olimme päättäneet jäädä yöksi hääparin varaamaan hotelliin. Senni pääsi hoitoon vanhempieni luokse. Odotin hääpäivää todella paljon, pääsisin näkemään ystävääni pitkästä aikaan ja juhlistamaan hänen ja hänen miehensä onnea! Sennin yöhoitoon jättäminen jännitti, pelkäsin että tyttö vain huutaisi kurkku suorana.
Hääpaikalle oli sen verran matkaa, että ajamaan piti lähteä jo ennen puolta päivää. Tajusin, etten saisi laitettua itseäni mitenkään juhlakuntoon Sennin kanssa. Päätimme siis mennä vanhempieni luokse jo perjantaina ja jäädä sinne yöksi. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä sen lisäksi että minulla oli auttavia käsiä lauantai aamuna, pystyin käymään Sennin rutiiniit yms läpi äitini kanssa jo perjantaina. Sennikin ehti taas tottua mummulaan eikä lasta tarvinut jättää itkevänä hoitoon. Pe-La yö meni todella hyvin. Senni nukkui hyvin ja heräsi syömään kerran. Edellisen kerran olimme yötä vanhempieni luona jouluna ja silloin Senni huusi puoleen yöhön asti ja nukkui senkin jälkeen levittomasti ja heräili moooonta kertaa. Pelkäsin että nyt kävisi samoin, onneksi näin ei käynyt. Senni on nyt alkanut myös hieman vierastamaan ja siksikin oli hyvä mennä mummulaan jo perjantaina.



Valmiina mummulaan lähtöön :)

Senni ja pappa soittavat yhdessä  kitaraa ♡

Lauantai aamuna siskoni Annika tuli tekemään minulle juhlameikin ja auttamaan kampauksen kanssa. Kynnet Annika laitoi minulle jo edellisenä päivänä. Aamu meni hyvin, äitini hoiti Sennin aamutoimet niin sain keskittyä itseni laittamiseen.
Lähtömme häihin viivästyi hiukan siitä mitä olin ajatellut ja auto tuli pakattua hätiköiden. Matkaan lähdettiin kuitenkin hyvillä mielin. Ihanaa, pääsisin näkemään ihanan ystäväni! Oli myös ihanaa päästä viihteelle Tepon kanssa kaksin. ♡

Kaikki ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan. Olimme jo melkein perillä kun äitini soitti ja kertoi boleroni unohtuneen heille!!! Ääääk paniikki! Teppo yritti rauhoitella ja sanoi että etsitään jostain joku vaatekauppa ja ostetaan uusi. Häät olivat pikkukaupungissa, joten pelkäsin ettei siellä ole vaatekauppoja tai jos onkin niin en löytäisi boleroa! Hyvä ettei itku tullut. Stressasin myös siitä että saattaisimme myöhästyä häistä.
Löysimme kuiten suht pian seppälän ja säntäsimme sinne. Äkkiä kipitin myyjän luokse ja kerroin että tarvitsen boleron ja kiirekin oli. Pelkäsin niin ettei boleroja ole (viikko sitten riksun kaupoissa ei ollut) ja jos on niin ne eivät miellyttäisi minua. Olin kuitenkin päättänyt etten nirsoile, kunhan vain saan boleron. Myyjä näytti boleroita ja ensimmäinen bolero jota hän näytti, oli täydellinen! Se oli lähes samanlainen kuin se mikä oli unohtunut!
Ostimme boleron ja suuntasimme hotellille vaihtamaan juhlavaatteet päälle. Kun juhlavaatteet ja korut oli saatu päälle, soitimme taksin ja suuntasimme juhlapaikalle. Ja olimme jopa ihan ajoissa. Juhlapaikalla meille jaettiin maljat ja ohjattiin pöytin istumaan.
Hetki hääparia odoteltiin ja sitten he tulivat. Sanoin Tepolle että musiikkina on varmasti Jope Ruonansuun enkeleitä toisillemme, se oli heidän kappaleensa. Ja niinhän se oli. He olivat niin onnellisen ja iloisen näköisiä. Minulla oli ollut kova ikävä ystävääni ja olin suunnattoman iloinen että hän oli löytänyt rinnalleen ihanan ja rakastavan miehen. He ovat kuin luotuja toisillee. Olin niin iloinen ja onnellinen, että minulla pääsi itku kun he saapuivat musiikin soidessa. Yritin pidätellä kyyneleitä, mutta ei siitä mitään tullut. Sain kuitenkin koottua itseni ja nostin onnittelumaljan muiden vieraiden kanssa hääpärille.
Kun tuli aika käydä onnittelemassa hääparia, pääsi minulla taas itku kun sain halata ystävääni. Minusta on tainnut tulla aika herkkis äitiyden myötä. Ajattelin kuitenkin, että kyllähän häissä aina jonkun itkeä pitää ja minun kyynyleeni olivat puhtaasti onnenkyyneleitä.

Lahjamme hääpärille.
Käärön sisään laitoimme kirjoittamamme vihkivalat, joissa on aukkoja, jotka hääpari saa itse täyttää.

Äitini tekemä ihana hääkortti.


Kortti avataan jännästi keskeltä. :)



Hääjuhlat olivat ihan hääparin tyyliset, rennot ja rempseät. Huumoria ei oltu unohdettu ja paljon saikin nauraa. Ruoka oli hyvää, juotavaa oli varattu varmasti tarpeeksi ja jalallakin sai laittaa koreasti. Kaikki vieraatkin olivat hyvin avoimia eikä tarvinut turhia jännittää. Meillekin tultiin juttelemaan, vaikka emme tunteneet kuin hääpärin.


Hääkoristuksena oli mm. tämä hauska viirinauha.

Hauska ja veikeä sulhanen sekä iloinen ja aurinkoinen morsian. <3
Herkkuruokaa

Kaaso oli tehnyt hauskat, kauniit ja herkulliset kakut.
Tämä kakku kuvastaa hääparin auto-harrastusta.



Käytiin Tepon kanssa räpsimässä poseerauskuvia tanssimisen välissä :D




Nämä olivat ihanat häät, joissa pystyi aidosti rentoutumaan. Kun olimme Tepon kanssa juhlineet ja tanssineet yöhön asti (molemmilla oli jo jalatkin kipeänä tanssimisesta) alkoi jo väsyttää. Tässä vaiheessa noin puolet vieraista oli jo lähtenyt. Kävimme kiittämässä vielä hääparia ja tilasimme taksin hotellille.

Hotelli jossa yövyimme ei ollut ihan tavallinen hotelli, vaan hieman erilainen, niin kuin hääparinkin on. ♡ Hotelli oli nimeltään telttahotelli. Se on perustettu vanhaan kehräämöön ja saimme majoittua "telttoihin". Teltat eivät suinkaan olleet niitä tavallisia kangastelttoja, vaan kauniisti rakennettuja vanerisia, teltan mallisia pikkuhuoneita. Jokaisessa teltassa oli kaksi sänkyä ja yöpöytä. Wc ja suihkutilat olivat yhteiset. Tämä oli juuri sopiva yhden yön majoitukseen ja varmasti erilainen hotellielämys jokaiselle vieraalle.  :)


Telttahotelli

Meidän "teltta" :)

Hotellin oleskelutila.



Seuraava aamuna suuntasimme iloisina ja onnellisina kotia kohti. Matkalla huomasime liftarin. Ajoimme jo ohi kun Teppo tajusi, että liftari oli hänen puolituttunsa. Käännyimme takaisin nappaamaan hänet kyytiin ja kyyditsimme hänet haluamaansa paikkaan.
Kun pääsimme perille vanhempieni luokse, meitä odotti iloinen pieni prinsessa. ♡ Olikin ollut jo ikävä omaa pientä mussukkaa. Sennillä oli mennyt oikein hyvin, oli syönyt ja nukkunut todella hyvin ja ollut hyväntuulinen. Sisaruksianikin oli käynyt lauantaina vanhempieni luona, joten yksinäistäkään Sennillä ei ollut tullut. Hyvillä mielin voi pikkuneidin jättää toistekin mummulaan yöhoitoon. :)

Oli siis oikein onnistunut viikonloppu, niin minulla ja Tepolla kuin Sennilläkin. :)
Nyt olisi vielä se tylsä homma edessä, matkatavaroiden purkaminen. Miten sitä tavaraa tuleekin aina pakattua monta kassillista. :D

4 kommenttia:

  1. Onnellisen näköinen hääpari <3
    ja ihanan söpöt huoneet! Häät on just parhaimmillaan kun on rento tunnelma :) Kiltisti lapset leikki mummulla. Senni oli ehkä jopa vähä rauhallisempi ku yleensä ja Anton katto konttausta mielenkiinnol :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että leikkivät kiltisti. Kohta se Anton konttailee Sennin kanssa. :-)

      Poista
  2. Toi telttahotelli näyttää tosi hauskalta!
    Ihania kakkuja ja onnellinen hääpari. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se hotelli oli kyl kiva kokemus, hauska ja erikoinen! :-)

      Poista